Makuuhuoneen sisustamista

Makuuhuoneessa on nyt verhotangot ja verhot paikallaan. Lipastona on vanha lipasto jonka olen maalannut  valkoiseksi ja vaihtanut nupit. Oli alkuperäisessä asussaan kulahtanut mäntylipasto, ostettu joskus 90-luvun alussa Stockmannilta. Nyt on paljon parempi. Taulu on Anneli Qveflanderin teos vuodelta 1968. Äitinini peruja sekin. Sängyn tyynyt pitää vielä vaihtaa, otin vaaleansinisen turkoosivivahteisen Kashmirian-maton käyttöön, tyynyt pitää sävyttää samoihin sävyihin tai tummaan beigeen.
Sininen valaisin on sekin löytö ruotsalaisesta antiikkikaupasta. Jalka on tummansinistä lasia ja varjostimen olen ostanut Stockmannilta. Olen siihen erittäin tyytyväinen, se sopii oikeastaan mihin vaan ja valo on valkoisen varjostimen ansiosta kaunis.

Muumiperheeni

Tässä muumiperheeni jonka olen saanut pienenä lahjaksi äidiltäni. Niitä kertyi yksitellen, äiti osti lempihahmojani varmaan syntymä- ja nimipäivälahjoiksi. Muumit ovat järvenpääläisen Fauni-peikkotehtaan valmistamia 50-luvulla. Fauni oli varmaan maailman ensimmäinen muumipeikkovalmistaja (näin ainakin luulisin). Martti ja Helena Kuuskoski perustivat peikkotehtaan vuonna 1952. Se valmisti paljon muitakin peikkoja, jotka olivat heidän omia luomiaan hahmoja. Minua viehättää muumipeikoissa niiden taitava käsityö ja Tove Janssonin alkuperäisten piirroshahmojen muotojen kunnioitus. Materiaalit ovat aitoa nahkaa, puuta, teddy-karvaa ja yksityiskohdat käsinpiirrettyjä. Värit hienostuneita  50-luvun pastelleja ja kirkaampia värejä tyylikkäästi yhdisteltynä.

Näillä on leikitty ahkerasti ja perheen koira on päässyt puraisemaan Miska-parkaa jalasta ja peruukkikin on irronut. Täytyy korjata se jossain vaiheessa. Siksi hän ei nyt päässyt kuvaukseen mukaan. Perheessäni on muumimamma, muumipeikko, Niisku-neiti, Nipsu ja  tuo huono-onninen Miska. Nuuskamuikkunen ja hattivattikin minulla on ollut, ne ovat kadonneet vuosien saatossa. Muumit asustivat monta vuotta kesämökillämme josta ne korjasin talteen joitain vuosia sitten. En aio luopua sympaattisista peikostani, mutta tuskin ostan uusiakaan, näillä on lähinnä tunnearvoa minulle.

Vanhan sokeriskoolin uusiokäyttöä

Käyn paljon kirpputoreilla Ruotsissa. Tarjonta on vähän erilaista kuin Suomessa ja hinnat edullisempia. Tämä sokeriastia löytyi Uppsalasta Vaksala torgetilta 20 kruunun hintaan joitain vuosia sitten. Minusta se sopii paremmin kukkaruukuksi. Olen tänä kesänä hamstrannut toisenkin samantapaisen sokeriastian, hinta oli samaa luokkaa ja hintaan kuului vielä söpö sokerisirotinkin.

Syksyn satoa

Olin Valkeakoskella poimimassa tyrnimarjoja ystäväni B:n luona. Sain kaksi ämpärillistä. Hänellä on ihana puutarha ja satoa on tullut mahtavasti tänä vuonna.  Puutarhassa kasvaa jopa viinirypäleitä! Sain muutaman tertun, olivat todella hyviä. Tyrnit on nyt pakastettu ja osa jaettu lahjaksi tytölleni ja ystävälleni R:lle.

Arabian harrastekuppi

Löysin viime lauantaina Fidasta tämän Arabian kahvikupin. Se kuuluu ns. harrastekuppien sarjaan, niitä on seitsemän, tämä on metsästäjä. Muita on purjehtija, kalastaja, golffaaja, postimerkkeilijä, puutarhuri, hiihtäjä.  Kuppi on todella hienossa kunnossa ja maksoi 40 euroa. Annoin sen ystävälleni joka aikoo antaa sen pojalleen joululahjaksi. Itselläni on samanmallinen kuppi jonka kuvion nimi on Lahja.

Posliinikukka kukkii

Olen perinyt suvussa jo kauan olleen posliinikukan, tai oikeastaan siitä on otettu uusia pistokkaita ja sillä lailla se on jatkanut elämäänsä jo yli 50 vuotta. Alkuperäinen oli isoäidilläni pienessä puutalossa Lahdessa Anttilanmäellä. Uudessa asunnossani kukka innostui kukkimaan! Ilmeisesti on senkin mielestä hyvät fiilikset.

Keittiön valaisin

Ostin Fiskarsin antiikkimessuilta Yki Nummen valaisimen. En tiedä onko sillä mitään nimeä, olen nähnyt näitä myös muun värisinä, vihreinä ja punaisina ainakin. Omani on vaaleankeltainen. Siinä on ihana valo.  Lamppu on mielestäni vähän liian korkealla, täytyy säätää sitä vähän

Tässä keittiö ennenkuin String-hylly asennettiin.

String-hylly

Laitoimme sunnuntaina String-hyllyn ruokailutilaan. Pahoittelen kuvien huonoa laatua, yritän pocket-kamerallani kuvata päivänvalossa. Teen tätä omaksi ilokseni ja oppiakseni uutta, ehkä kuvatkin ajan kanssa paranevat.

Hyllyssä on kirpputorilöytöjä Ruotsista, karahvi myös sieltä eikä ole Kaj Franckin suunnittelema. Hauska sininen pullo jossa teak-korkki on anoppini maustesetin toinen osa, siihen kuuluu myös teak-puinen teline. Jälkiruokakulhot ovat myös ruotsalaisia, niitäkin on kerätty eri kirppiksiltä Tukholmasta ja Upsalasta. Keskellä aidot 50-luvun Kaj Franckin kartiolasit, pakkauskin on tallella. Ne olemme saaneet ex-mieheni mummin perinnöistä. Ne kuuluvat oikeastaan nuoremmalle tytölleni.
Alarivissa myös Kaj Franckin laseja, ensimmäinen vihreä on uudempaa tuotantoa oleva paksumpi Kartio , vanhemmat lasit on kerätty Suomesta. Kaksi hauskaa luumunväristä maljakkoa on ostettu muutamalla kruunulla Ruotsista.

Asuntoni

Asuntoni on 61-neliöinen kolmio,  jossa kaksi parveketta, toinen itään, toinen länteen. Pohjaratkaisu on toimiva, isot ikkunat ja vehreät maisemat. Kunnostettavaa kyllä on vähän joka paikassa. Yritän tehdä mahdollisimman paljon itse ja perheen avustustuksella.  Pidän pohjaratkaisusta, avointa tilaa, kaksi makuuhuonetta, ruokailutila ovat minusta hyvin toimivat. Kylpyhuone on pieni ja vähän ankea, mutta sen aion remontoida ensi vuonna.