Viikonlopun kirppiskierros Helsingissä

Ystävät Kuopiosta ja Lahdesta olivat käymässä pääkaupungissa viime viikonloppuna.  Ohjelma on yleensä aina sama, kierrämme kaikki mielenkiintoiset kirppistapahtumat, niin monta kuin vain ehditään ja välillä syödään ja kahvitellaan. Laatuaikaa samanhenkisessä naisporukassa.

Aloitimme lauantaiaamuna aikaisin Jäähallin kirppikseltä. Siellä oli oikein mukavasti myyjiä ja paljon katseltavaa. Itse ostin muutaman pienen muumin, olen ajatellut kerätä koko perheen lapsenlapselleni leikkeihin. Aloitin naisväestä, Muumimamma ja Niiskuneiti, varmaan sen takia kun ovat niin söpöjä. Niiskutti, niin kuin lapsenlapseni sanoo :D.

Yhdeltä pöydältä löysimme käyttämätöntä 50-luvun froteekangasta josta voi ommella pari pyyhettä. Laatu oli ennen ihan eri luokkaa,  pyyhkeet tulevat kestämään äidiltä tyttärelle jos vain kelpaavat. Hinta oli 4 euroa.

Vielä ostin  pienen pitsiliinan tulevia ompelutöitä varten. Hinta 1,50.

Seuraavaksi suuntasimme Kallioon Frida Marina -putiikkiin. Siellä on myynnissä uutta kierrätysvaatetta jota asiakkaat tuovat myytäväksi sekä retro- ja vintagevaatteita. Kaikenlaista on tarjolla iltapuvuista takkeihin ja asusteisiin.   Myös pientä sisustustavaraa on kaupan, uutta ja vanhaa sekä pikkuruinen kahvila. Viehättävä kauppa ja ystävällinen henkilökunta, voin suositella.  Putiikki löytyy Kaarlenkadulta.

Kahvit joimme kadun toisella puolella olevassa Villipuutarha-kahvilassa, osoite Kaarlenkatu 13.  Boheeminhenkinen rento kahvila, jossa ystävällinen palvelu. Mieleeni sisustuksesta jäi esim. täytetty kettu ja orava.

Hämeentiellä kävimme vielä Fidassa ja UFF:issa. Kummassakin oli tällä kerralla hyvä valikoima. Fidassa kodintekstiilit olivat  50% alennuksella. Ystäväni löysi Dora Jungin ison pellavapöytäliinan joka maksoi alennuksen jälkeen vain 12 euroa! Todellinen löytö. Toinen ystäväni löysi kauniin pinkkikuvioisen retrojakun 60-luvulta ja hyvän mustavalkoisen Marimekon tunikan kesäksi.

Itse ostin 60-luvun kotelomekon joka kaipaa aika paljon korjauksia. Väri ja kuviot olivat niin mieluisia että en voinut vastustaa.  Sormissa jo polttelee kun haluaisin päästä purkamaan ja ompelemaan. Mekko maksoi 6 euroa. Kangas on napakkaa jerseytä, uskon että siitä tulee oikein hyvä käyttövaate.

Kaisaniemenkadulla kävimme vintage-vaatteiden popup-myymälässä, joka on vielä tämän viikon avoinna. Hyviä vintage-vaatteita USA:sta, kotimaista ja ruotsalaista oli myös myynnissä. Kannattaa käydä katsomassa.

Lauantain urakka olikin tässä. Sunnuntaina ajoimme aikaisin Kumpulan kylätalolle, jossa oli Kädentaitomarttojen järjestämä käsityötarvikkeiden kirpputori. Olin itse siellä kahvilassa töissä, ystäväni tekivät hyviä löytöjä, kankaita, pitsejä, nappeja, solkia. Minä ostin vain palan Marimekon vaaleanpunaista Tantsua. Sitä ei enää valmisteta, piti korjata talteen.

Iltapäivällä ehdimme vielä Kauniiden vaatteiden kirpputorille Hietalahdenrantaan. Tarjolla oli hyväkuntoisia vähän käytettyjä muotivaatteita. Vaatteet oli hyvin järjestetty koottain ja lajeittain, jakut, hameet, housut ym. olivat siististi omilla rekeillään. Maksaminen onnistui myös pankkikortilla.  Tällaisia tapahtumia toivoisi olevan enemmänkin.

Itse en löytänyt mitään sopivaa kirppispuolelta. Ostin Black Swan -merkin edustajalta uudet mustat legginsit jotka tulevat postissa tällä viikolla. Black Swan on tanskalainen merkki, hyvälaatuisia istuvia housuja, mekkoja ja toppeja joita voi ostaa netistä. Kannattaa tsekata. Housut istuvat hyvin ja ovat laatutavaraa.

Vielä ehdimme Kaivarin Kanuunaan jossa oli vilskettä. Sieltä ei löytynyt minulle mitään enkä muista löysivätkö kaverit jotain. Olin jo siinä vaiheessa niin nälkäinen ja uupunut etten enää jaksanut keskittyä shoppailuun.

Kaiken kaikkiaan kiva viikonloppu vaikka kotikaupungissani pyörittiin. Hyvässä seurassa kaikki on vaan niin paljon hauskempaa! Otetaan uusiksi taas joskus jossainpäin Eurooppaa.

Ristipistotaulu

Pidän vanhoista käsitöistä, mutta ristipistotaulut ei ole koskaan oikein sytyttäneet. Värit ovat räikeitä ja toteutus usein vähän kömpelö. Viime torstaina tuli kuitenkin vastaan niin söpö kukkataulu että oli se pakko ostaa. Olin Espoon Kaitaan kierrätyskeskuksessa käymässä, yleensä en löydä sieltä mitään mieleistä. Uudet kierrätyskeskukset ovat jotenkin niin kliinisen siistejä ja asiakasmäärät ovat varmaan lisääntyneet paljon. Meitä on monia jotka kyttää kauniita retrokankaita ja designia.
Löysin samalla käynnillä myös kauniin valkoisen applikaatioin koristellun pellavaliinan joka oli aivan ehjä, hinta 2,50 euroa ja muutaman pienen pitsiliinan jotka käytän tulevaan isompaan pitsityöhön.

Kukkataulu maksoi 10 euroa. Se päätyi makuuhuoneen koristeeksi. Sininen pöytälamppu on löytö Ruotsista antiikkikaupasta.

Pikkuinen enkeli on omia vanhoja varastoja. Se saa nyt vartioida untani.

Pitsikoristeinen pussukka

Tein tällaisen pussukan pitsikoristein. Pitsit ovat omia vanhoja varastoja samoin kuin kankaatkin. Kellastuneet pitsit valkenee hienosti Kloriitilla. Näistäkin tuli ihan kirkkaanvalkoisia.

Pienilehtinen posliinikukka viihtyy hyvin keittiön String-hyllyssä. Haluaisin useamman tällaisen helppohoitoisen viherkasvin jolla on kauniit riippuvat oksat. Sirottelisin niitä sinne tänne eri hyllyjen päälle. Olen koittanut laittaa muratteja eri paikkoihin, mutta ne ovat vaativia hoidettavia. Saavat helposti punkkeja tai mitä ne nyt on. Olen suihkutellut ja myrkyttänyt Raidilla, mutta elukat ovat sitkeähenkisiä. Onneksi posliinikukissa ne eivät viihdy.

Decoupage-harjoittelua

Työnantajani jakoi pois lehtiöitä joiden logo oli vanhentunut. Otin itselleni kaksi ja tuunasin ne vähän nätimmiksi. Käytän näitä omissa harrastuksissani, kuvat ilahduttaa joka kerran kun otan lehtiöt esiin.

Täällä on sairastettu pari viikkoa, ärhäkkä poskiontelon tulehdus ja keuhkoputken tulehdus. Joudui perumaan viikonlopuksi suunnitellun Ruotsinmatkani. Harmittaa ihan kauheasti. Mutta en todellakaan ole matkustuskunnossa. En ole päässyt edes harrastuksiini, kököttänyt vaan täällä kotona ja katsonut Netflixiltä filmejä ja lukenut melkein kirjan päivässä. Kyllä terveys on tärkein asia elämässä. Eihän tämä nyt niin vakavaa ole, mutta riittävän hankalaa kun ei pääse normaalisti toimimaan.

Luin muuten kirjan "Ettekö te tiedä kuka minä olen - ylimielisyyden historiaa", kirjoittajana Ari Turunen. Oli aika mielenkiintoinen. Tarinoita laidasta laitaan, suurmiehistä, kansoista, yrityksistä jotka ovat tukehtuneet omaan erinomaisuuteensa kun eivät ole kuunnelleet muita ja ovat aina uskoneet olevansa oikeassa. Hyvä kirja, ajankohtainen aihe tänäänkin.  Muistuttaa meitä  tarkistamaan omia mielipiteitä ja asenteita, kuuntelemaan muita ja perehtymään asioihin. Henkilö joka on aina oikeassa ja neuvomassa muita on rasittava. En kyllä kuulu tuohon joukkoon en jaa ohjeitani jos niitä ei erikseen kysytä enkä mielelläni sittenkään.

Ompelukoneen kuva on Marttojen lehdestä.

Linnunsulat ovat ruotsalaisesta Hemslöjden-lehdestä.
Vähän vielä pitää harjoitella että saan kuvat ihan tasaisiksi. Lehtiöihin nämä kyllä kelpaa. Seuraavaksi ajatteli päällystää joitain laatikoita.