Kävin muutama kuukausi sitten Sydneyssä Australiassa tytärtäni katsomassa. Matka oli ihana, pääsi pois täältä talven pimeydestä aurinkoon ja lämpöön. Australia on hieno maa, Sydneyn seudulta löytyy kaikkea, kulttuuria, puistoja, rantoja, luontoa, shoppailua. Sydneyä onkin sanottu maailman parhaaksi kaupunkikohteeksi. Tässä vähän kuvia reissustamme, luontoihmisenä enimmäkseen kuvasin upeita lintuja ja maisemia.
Tämä on valkoiibis. Se on levinnyt kaupungin puistoihin vähän samalla tavalla kuin meidän lokit, harakat ja varikset. Kovin kaunis se ei ehkä ole monen mielestä, pääkin on kalju ja läikikäs, mutta minä ihastuin siihen ja piirtelin kaikkien paperien kulmiin pikkuiibiksiä. Ibis on isokokoinen ja sitä on helppo seurata ja kuvata. Monet niistä ovat kesyyntyneet vähän liiaksikin, kyttäilevät terassien pöytien alla herkkupaloja ja tonkivat roskiksia. Australialaiset kutsuvatkin sitä tip turkeyksi.
Minua niiden touhut huvitti suuresti, matkaseurani kyllästymiseen asti.
Kakadut ovat ihania, niitä näkee isoimmissa puistoissa ja metsissä. Puistojen papukaijat ovat lähes kesyjä, pääsin metrin päähän kuvaamaan. Nämä eivät kerjää ruokaa, vaan etsivät sitä itse puista ja nurmikoilta. Oikea suomalainen nimi on kultatöyhtökakadu. Hurmaava lintu, laululinnuksi sitä ei voi sanoa, ääni ei ole kovin kaunis mutta kuuluva kyllä.
Tällä kaverilla on kyljessä merkki, Sydneyn alueella seurataan lintujen liikkeitä ja levinneisyyttä näiden merkkien avulla. Merkkejä näki kaikenlaisten lintujen kyljissä. Vähän epäesteettinen tapa mieleistäni, mutta on ehkä helpoin tapa tehdä tutkimustyötä.
Vähän erilainen kuvakulma Sydneyn oopperataloon. Rakennuksen pinta muodostuu klinkkerin tapaisista kaakelilaatoista. Se oli minulle yllätys. Kauempaa rakennus näyttää hohtavan valkoiselta.
Melkein parasta kaupungin keskustassa olivat isot viihtyisät puistot. Niitä on onneksi aika paljon, kaupungit joissa on suuria puistoja ovat mielestäni sympaattisia. Kuvauspäivänä oli 43 astetta lämmintä.
