Shoppailupäivä

Lankalauantai meni shoppailun merkeissä. Heti aamulla menin tyttäreni kanssa Ikeaan, minä tarvitsin uuden petauspatjan ja hän kaikenlaista lapsiperheelle tarpeellista. Iltapäivällä tein vielä uuden kierroksen kun on kaikenlaista kunnostettavaa kotona ja saan apuvoimia huomenna. Niitä ostoksia en viitsi raportoida kun ovat tylsästä osastosta ruuvit, mutterit ja kulmaraudat.

Kodin Ykkösestä ostin jotain hauskempaa, Finlaysonin pussilakanat. Suosin yleensä yksivärisiä, mutta näin suloisia kukkia en voi vastustaa. Hintakin oli nyt kohdallaan, 39 euroa. Finlaysonin nettikaupassa maksavat 46 e. Vinkkinä jos pidät sinisestä, nyt saisi 19 eurolla Kodin Ykkösestä. Citypulu kuitenkin suosii iloisenharmaata ja maksaa enemmän :).

Tässä vielä tietoa Taimi-kuosista Finlaysonin sivuilta, sehän on näitä uudelleenlämmitettyjä retrokuoseja.

Metsovaaran kangas

Löytyi viime lauantaina Jäähallin kirppikseltä  pitkä hame, joka on ommeltu Marjatta Metsovaaran kankaasta. Muuta en ostanutkaan, asiakkaita riitti koko ajan niin paljon, ettei ehtinyt muihin pöytiin paljoa kurkkimaan. Ostin vain kankaan takia, aion ommella siitä sohvatyynyn. Jos oikein taitavasti hyödyntää kaikki palaset, voi kaksikin onnistua. Tällaiset hyväkuntoiset tekstiilit pitää aina korjata talteen, ne voi käytää vaikka tilkkutöihin sitten kun inspiraatio iskee.

Hameen hinta 2 euroa.

Lomapäivän saalis

En vaan saa kirppareilta kiertelystä tarpeekseni. Ehkä keräilijä- ja metsästäjäviettini minua niihin ajaa. Koskaan ei tiedä mitä löytää ja yleensä ei sitä mitä tarvisi. Monta kertaa lähtee tyhjin käsin, mutta joskus  sitten onnistaa. Keskiviikkona löysin kierrätyskeskuksesta sinisen villamekon. Onhan se vähän talvinen, mutta nyt juuri on paras aika ostaa talvivaatetta. Kaikki on niin kyllästyneitä talveen, vie ylimääräistä tavaraa kierrätykseen ja harva viitsii enää talvivaatteita katsella.  Ihan siisti mekko, nyt puuttuu vain värikäs muhkea huivi. Lisään kuvan kunhan saan mekon pestyä. Hinta oli 7 euroa.

Toinen syy kirpputoriharrastukseen on tietenkin ekologisuus. Miksi ostaa aina uutta, kun hyvää käyttökelpoista tavaraa löytyy pilvin pimein. Pienet kulumat ei yhtään haittaa, ompelutaidoilla ja kekseliäisyydellä niistä selviää.

Toinen löytö oli pellavainen pöytäliina, ehkä amerikkalainen. En vaan voinut sitä jättää, oli niin hauska. Tahraton ja hyväkuntoinen. Pitää pestä ja silittää sekin. Halusin kuitenkin heti tuoreeltaan esitellä löytöäni täällä blogissa. Maksoi myös 7 euroa.

Muuten olen nauttinut auringosta ja upeasta säästä ja tavannut kavereita joita aivan liian vähän ehdin nähdä. Kahvila Regatta Töölössä on kiva kahvipaikka, suosittelen. Eilen ehdin uimaankin Siuntion kylpylään.

Olen oikea pääsiäisihminen. Värit on kevään heleitä ja valoa riittää. Ei ole paineita lahjoista ja korttien lähettämisestä eikä ruuastakaan samalla lailla kuin jouluna. Me ainakin syömme mitä huvittaa,  pääsiäispasha vain on pakollinen. Siihenkin minulla on helppo resepti.

Olen esitellyt pääsiäisliinojani jo viime vuonna, tässä pääsiäisen kunniaksi vielä muutama makupala.
Kaikki muut on kirppislöytöjä, kanan olen ostanut vuosikymmeniä sitten äidilleni lahjaksi Ruotsista. Cloisonne- ja kivimunat ovat matkamuistoja Pekingistä.

Käsinkirjottu unkarilainen liina on maksanut 5 euroa. Pienet kukko ja kana -liinat ovat Kaivarin Kanuunasta, hintaa en enää muista. Keltainen pupupääsiäisliina 0,50 euroa Fidasta.

Hauskaa Pääsiäistä!

Vielä yksi kaunis pääsiäiskortti. Tämä on oikea namu. Postileiman mukaan lähetetty 10.4.1968 Helsinkiin Lauttasaareen.

Vähän se on hassu, joulukellot kiikkuu puussa ja linnunpojatkin on erivärisiä, mutta mitä väliä.

Tein tänään retken Lahteen, vanhaan kotikaupunkiini. Kävin tervehtimässä sukulaismiestäni, meillä oli yhteisiä asioita ja samalla piti antaa hänelle syntymäpäivälahja. Kotimatkalla huomasin, että lahja on edelleen autossa ja kun yritin käydä Launeella Luhdan outletissä ostamassa pyyhkeitä, lompakko oli jäänyt kotiin!
En tiedä missä ajatukset on olleet, nyt pitää keskittyä tekemään yhtä asiaa kerrallaan. Touhotan kaikenlaista ja oleelliset unohtuu. Mutta, aurinkoista pääsiäistä kaikille! Syökää paljon suklaamunia!

Diana

Sain eilen ex-mieheltäni tämän upean Diana-karotin, tai miksi sitä suomeksi sanotaan, keittokulho kai. Eikö ole upea? Astiasto oli meillä aikoinan kun olimme naimisissa, mutta se jäi erossa hänelle kun oli hänen perheensä perintöä. Nyt hän halusi antaa sen minulle. Kaunis teko, ilahdutti minua kovasti.
Putsastin karotin (kutsun sitä itsepintaisesti niin...) ja nyt mietin mihin sen sijoitan.

Sain selville, että kuvion on suunnitellut ruotsalainen taidemaalari Einar Forseth. Astiasto on uusrokokoota.

Pääsiäiskukko malli yksinkertainen

Tekisi mieli vähän tuunata kukkoa. Vaikka helmiä kaulaan tai pyrstöön vähän väriä. Näin yksinkertainen kukko on löytynyt Ruotsista. Pidän muodosta, kaivan sen joka pääsiäinen esiin. Jos tänä vuonna ehtisin sitä vähän koristaa.

Ihanaa pääsiäisen odotusta lukijoille! Nämä pikkuankat lähettävät pääsiäistoivotukset. Kortti 50-luvulta, luulisin.

Kööpenhaminaan!

Olemme ystävien kanssa varanneet Kööpenhaminan matkan toukokuulle. Odotan kovasti matkaa, neljä samanhenkistä naista lähtee kiertämään Kööpenhaminan kauppoja ja kirppiksiä. Ajoitus on myös tarkaan mietitty, lähtö on torstaina ja paluu maanantaina. Ehditään kiertää mahdollisimman monta viikonloppuna auki olevaa markkinapaikkaa. Asumme mukavasti keskellä kaupunkia tanskalaisperheen asunnossa. Nyt toivotaan vaan kaunista ilmaa ja lämpöä. Kyllästyttää ikuinen pakkanen ja liukkaus.

Lauantain oma kirppispäivä meni hyvin. Kun pitää hinnat kohtuullisina, kauppa kyllä käy. Ystävälläni oli paljon vaatetta, hänkin myi ihan mukavasti. Jäähalli taitaa olla nyt stadin paras kauppapaikka. Jos onnistuu saamaan auton pääovien eteen, ei joudu paljoa kantamaankaan. Varausjärjestelmälle sen sijaan voisivat tehdä jotain,  se on aivan antiikkinen. Luulisi, että nettivarausjärjestelmän rakentaminen pöytävarauksia varten ei olisi mitään korkeampaa matematiikka. Näppärä opiskelija sen varmaan tekisi muutamassa päivässä. Alkeellista touhua, käsin merkkaillaan pohjapiirrokseen varaukset ja sitten myydään vahingossa pöydät kahteen kertaan. Kansa jonottaa numerolappujen kanssa toistatuntia sunnuntaiaamuna. Omakohtaista kokemusta on parin viikon takaa. Helsinkiin pitäisi saada entisen Valtterin tapainen iso kirppis, joka olisi auki joka viikonloppu. Hyviä kohtuuhintaisia kauppapaikkoja ei vaan niin helposti löydy.

Aloitan pääsiäisloman tänään! Ihanaa, minulla ei ole ollut yhtään lomapäivää sitten loppiaisen.

Parvekkeen tyhjennystä

Olen keräillyt huomista kirpputoria varten tavaraa jääkylmällä parvekkeella. Putkiremontin takia aika paljon on vielä laatikoissa, olleet ainakin jo puoli vuotta. Olen ihan unohtanut mitä kaikkea omistankaan. Sitten kun katselen purkkeja, pulloja, vanhoja leluja sun muuta, en haluakaan niistä luopua. Tämäkin kaveri pääsi kaapin päälle. Häntä ei ollut tarkoitus myydäkään. Löytyi laatikosta jonka päällä luki "leluja".  Pitää ryhdistäytyä ja merkata laatikot tarkemmin, vaikka "rakkaita leluja" ja "leluja kirpputorille". Nalleherra on  muuten kotoisin perinteikkäältä Steiffin lelutehtaalta ja on oma lapsuuden leikkikaveri.

Iso vihreä pullo piti myydä muutamalla eurolla. Sekin alkoi näyttää taas aika kivalta. Jos hakisi muutaman käkkäräisen oksan kevään kunniaksi.

Nämä kynttilänjalat pääsi myös esille. Nythän on messinki tullut taas muotiin. Ovat äitini kirppislöytö.

Kuusi laatikkoa löytyi myytävää. Toivottavasti tavaraa menee kaupaksi, hinnat yritän pitää kohtuullisina. String-varjostin tulee myyntiin, muutama peili, kaikenlaisia astioita ja vain vähän vaatteita. Herätys on puoli kuusi, huh.

Kampauspöydän tuolin tuunausta

Tässä pikkutuolin istuintyyny johon halusin vaihtaa uuden kankaan.  Löysin Fidasta palan Marjatta Metsovaaran kangasta joka riitti juuri sopivasti verhoiluun.

Tällainen siitä tuli. Kuvat vaan on huonoja, kuvasin ne juuri iltahämärässä.
Kangas Fidasta, hinta 80 senttiä. Tuoli 60-luvulta, Askon Aurora, kampauspöydän tuoli, lapsuuteni kodista. Sen paikka on makuuhuoneessa.

Jäi harmittamaan huonot kuvat. Otin uuden kuvan aamulla, värit on paremmin kohdallaan.

Lauantain kirpputorikierros

Ystäväni Maija oli kyläilemässä luonani viikonloppuna. Lauantaina kiersimme vähän Helsingin kirpputoreja. Tarkoitus oli aloittaa Jäähallin kirppikseltä, mutta se oli eilen kiinni. Tyhmä minä, en ollut tarkistanut etukäteen aukioloaikoja. Kun kerran Töölössä olimme, katsastimme Mannerheimintie 90:ssä olevan Punaisen Ristin kirpputorin. Mitään kovin kummallista siellä ei ollut. Yksi kaunis valkoinen kirjottu pellavaliina oli, mutta niitä löytyy jo kotoa, jätin sen sinne. Hinta oli vain 12 euroa.

Tätä hopeanvärinen sydän lähti matkaan. Aion tehdä siitä ovikoristeen, kaulakoruksi se on minulle vähän liian iso. Hinta oli 4 euroa. Tässä se koristaa parvekkeen ovenkahvaa inspiraatiota odotellessa.

Mannerheimintien UFFIsta ei löytynyt mitään mieleistä.
Sen jälkeen menimme Kaivarin Kanuunaan. Sieltä ystäväni löysi Repeatin harmaan villatakin ja t-paidan, minä en voinut vastustaa tätä Marimekon vauvanbodya. Pikku Sofie voi käyttää sitä vähän myöhemmin, koko oli 80 cm ja hinta 5 euroa.

Sen jälkeen kävimme vielä Kruunuhaan kaupoissa katselemassa kaikenlaista kivaa ja lopuksi pizzalla. Kampista ostin vielä Clas Ohlsonilta uuden niittipistoolin. Tuolin päällystys jäi kesken kun yli 10 vuotta vanha niittipistoolini lopetti toimintansa. Nyt on ruotsalaista laatua, ei mitää halpiskiinalaista. Nyt pitäisi verhoilu onnistua.

Ensi lauantaina olen itse myymässä Jäähallin kirppikseltä.
Siitä lisää myöhemmin.

Löytöjä

Olen onnistunut löytämään Ilmari Tapiovaaran Domus-tuolin hyvin edulliseen hintaan.  Se oli todella likainen ja surkeannäköinen varaston nurkassa. Kovan jynssäämisen jälkeen se näyttää tältä. Yksi ruuvi puuttuu ja keinonahkaverhoilu on vähän rikki. Nyt en oikein osaa päättää mitä tekisin, otanko keinonahan pois (alla pitäisi olla vaneripinnat), vai annako olla näin. Väri on aika kiva.

Paikka pitää myös keksiä, näitä yksinäisiä pikkutuoleja on kertynyt vähän enemmänkin. Minusta ei haittaa mitään vaikka tuolit onkin vähän eriparisia.

Toinen löytö, jo pari vuotta vanha, on saunan palli. Tällainen romuromantiikka on sympaattista.

Luikerteleva johto on antennipiuha. Putkiremontin jälkeen ei vielä ole asennettu kaaperitelevisiota. Se tulee reilun kuukauden päästä. Siihen asti pitää pärjätä vanhoilla piuhoilla joita en enää viitsi kiinnittää seinään.

Puulaatikko

Löysin äitini kellarista tämän puulaatikon viisi vuotta sitten, ajattelin ottaa sen lehtilaatikoksi. Puhdistin sen jokin aika sitten, oli pölyssä ja mullassa, ehkä siinä oli säilytetty perunoita. Väri on vähän oranssi, se ei oikein ole minun värini, mutta ehkä se jossain nurkassa menee. En raaski maalata sitä. Saahan niitä uudempia laatikoita joita voi maalata minkä väriseksi haluaa.

Minulle oli mysteeri tuo Kestin tehtaat. Googlettamalla selvisi, että sehän valmisti Vuokkoa, "keinokermaa". Vuokkoa mainostettiin kevyenä vaihtoehtona kahviin.

Hyvää naistenpäivää!

Hyvää naistenpäivää kaikille naisille ja miehillekin, jos tänne niitäkin eksyy!  Otin vapauden julkaista entisen työnantajani arkistosta löytyneen kiertokirjeen näin naistenpäivän kunniaksi. Kirje on yli 60 vuotta vanha. Eli mitään luottamuksellista tietoa ei siinä ole, mutta mielenkiintoista historiaa tasa-arvon kehityksen kannalta.

Aika karua tekstiä. Eli jos olit nainen ja menit naimisiin, menetit työpaikkasi kuukauden kuluessa. Tarkoitus oli saada miehille töitä. Katsottiin, että mies on perheenpää ja elättäjä. Yksinäiset naiset, lesket, neidit ja eronneet saivat toki pitää työpaikkansa. Siihen aikan ei avopareja ollut, se ei tullut kuulonkaan. Varsinkin pienillä paikkakunnilla olisi ympäristön painostus pakottanut susiparit naimisiin.

Uskoisin, että monilla yhtiöillä oli periaatteena, että "naimisissa olevat rouvat" eivät voi olla vakituisessa työsuhteessa. Sodan aikana tästä periaatteesta oli ollut pakko tinkiä, kun miehet olivat rintamalla, mutta "olojen vakiinnuttua" palattiin vanhaan käytäntöön.

Kiitos aktiivisten naisasianaisten, politiikkojen ja muiden päättäjien, näin ei enää ole onneksi ollut vuosikymmeniin. Kauheaa resurssien haaskausta jos puolet työvoimasta olisi reservissä kotirouvina. En mitenkään väheksy kotityötä, mutta meistä suurin osa kuitenkin haluaa käydä töissä ja ansaita itse elantonsa. Puhumattakaan haasteista joita työ tarjoaa.

Ihanaa naistenpäivää kaikille, tehkää jotain kivaa, onhan perjantai kaiken lisäksi!

Ruusukuvioita

Jäi  nuo vintage-ruusut jotenkin pyörimään päähän. Ehkä siksi, että ystäväni Tiina on aloittanut uuden harrastuksen, kirjontaa villalangoilla. Hän kyseli jos minulla olisi vanhoja ruusukankaita joita voisi käyttää mallina. Tällainen minulta löytyy, mutta se ei taida käydä kirjontaan, mutta muuten on kiva ruusukuvio. Minulle kelpaisi tällainen kangas kesämekoksi. Nyt vaan sitä on näin pieni pala jäljellä. Äitini on ommellut mekon, ehkä minullakin on ollut samanlainen, en vaan muista ollenkaan.

Tämän tyttelin nimi on Irma :). Aika retronimi... Ehkä sai nimen mukavan Irma-serkkuni mukaan.

Toinen hieno ruusukangas jonka löysin ruotsalaiselta sivustolta. Tämä voisi olla kiva tyynykangas. Ihan  erihenkinen.

Vihreävalkoinen kangas

Löysin Fidasta palan Metsovaaran puuvillasatiinia, ihan käyttämätöntä 80 sentin hintaan. Kangas riittää juuri ja juuri pienen kampauspöydän tuolin verhoiluun. Kiva keväinen väri ja sopii makuuhuoneeni vihreävalkoiseen teemaan.

Laitan kuvan kun olen saanut tuolin verhoiltua. Se voi vähän kestää, en ole vieläkään toipunut flunssasta.

Tuoli on Askon Aurora-sarjasta. Sitä myytiin runsaasti 60-luvulla.