Karhunpoika sairasti

Vanhan lastenlaulun sanoja mukailen pääsen aasinsillalla päivän aiheeseen. Minulla on vanha iso nalle jolle oli sattunut vakava onnettomuus, pää oli irronnut. Nalle oli hylätty invalidina kellarikomeroon. Siellä se tavaroita penkoessa osui silmiin ja säälittelin vanhaa kaveria useasti. Lopulta en voinut sitä sinne enää jättää. Vein Nalle-herran nukketohtori Benitan hoitoon. Pää pantiin paikalleen ja lihaksia vähän bodattiin timmimpään kuntoon. Korvat kiinnitettiin ja kasvot syväpuhdistettiin pölystä ja liasta.
Tässä nyt lopputulos.

Valkoista turkkia ei enää saa takaisin, mutta varovasti voi yrittää pestä esim. huonekalujen puhdistukseen tarkoitetulla vaahdolla ja kuivata pyyhkeellä lika pinnalta pois samantien ettei täyte pääse kostumaan.

Nyt sitten ihmetellään täällä emännän olohuoneessa että mistä tämä kaikki hössötys meikäläisen  vaatimattomaan persoonaan. Olen vielä aika pöllähtänyt kaikesta huomiosta jota olen saanut. Tuli tuossa 56-vuotispäiväkin vietettyä, ehkä mamma vielä muistaa tarjota kakkukahvit. Vähän on yksinäinen olo, missähän kaikki kaverit mahtaa olla?

Nalle-herra on alun perin kotoisin Puolasta. Näitä tuotiin 50-luvulla Suomeen erivärisinä ja kokoisina. Valkoisia, keltaisia, sinisiä ja vaaleanpunaisia. Tämä karhu on suurin, pituus on 65 cm.

Vielä mietin mihin näin ison kaverin saan sijoitettua. Onhan hän komea, mutta aika vaativa asukas. Eiköhän me yhdessä joku paikka vielä keksitä.

Viikon ostokset

Pakkaset tulivat ja talvisaappaista hajosi vetoketju. Sain kaksi hyvää syytä mennä alennusmyynteihin. Kierrätyskeijuna olin luvannut, etten osta uusia vaatteita, mutta kenkiä ja käsineitä saan ostaa ja tietenkin alusvaatteita.  Hankin laadukkaat italialaiset saappaat joita aion pitää vuosia. Ostospaikka Nectarine. Kunnon saappaat ovat mielestäni investointi johon kannattaa panostaa. Käytän samoja saappaita monta vuotta ja huollan niitä hyvin. Suojaan suihkuttamalla kosteudenestolla ja vaihdatan suutarilla kuluneet korkolaput. Edelliset saappaat kestivät neljä vuotta ja ovat vieläkin kohtuuhyvässä kunnossa. Jos vetoketjun vaihtaisi, olisivat vielä käyttökelpoiset. Mutta ei taida kannattaa, suutari saattaa veloittaa noin 40 euroa, ei mielestäni enää kannata vanhoihin kenkiin niin paljoa uhrata.

Saappaiden merkki on Erika Rocchi.

Käyttömukavuutta lisää joustava kangas sivussa. Iltapäivisin jalkani ovat usein vähän turvonneet, näissä riittää tilaa vielä hyvin eikä pohkeita kiristä.

Lenkkeilyyn ja työmatkoihin kunnon nahkarukkaset Stadiumista. Nyt ei palele, toppatakki, lämpimät sukkahousut ja alpakasta neulottu pipo, kyllä pärjää. Käytän hametta töissä lähes joka päivä, kunnon lämpimissä sukkahousuissa tarkenee oikein hyvin. Kävelen parikymmentä minuuttia pakkasessa eikä yhtään haittaa.

Eihän nää kovin naiselliset ole, mutta en välitä, pääasia ettei sormet palele.

Ja paljonko kului rahaa? Saappaat noin 160, käsineet 35, yhteesä 195 euroa. Yritän pitää kirjaa vaateostoksistani. Katsotaan vuoden lopussa miten meni.

Sushibar + Wine

Kävin perjantai-iltana ystäväni kanssa sushilla Kampissa, Freda 42 Sushibar + Wine -ravintolassa. En ole ennen siellä käynyt, paikka oli oikein positiivinen kokemus. Palvelu nopeaa ja ystävällistä, sushit hyviä, paljon suomalaisia raaka-aineita ja sisustus skandinaavisen tyylikäs. Pientilaviinejä tarjolla, itse otin lasin Pinot Grigiota joka oli luomua ja biodynaamista. Täyden kuun aikaan sopiva viini :D.

Suosittelen! Ketjulla on ravintoloita myös Uudenmaankadulla ja Korjaamolla.

Uusi taulu

Ystäväni Gotlannista lähetti minulle taulun lahjaksi jonka hän on itse maalannut. Olen hurjan ilahtunut että hän halusi antaa sen minulle ja odotin lähetystä innolla. Eilen se saapuikin Itellan kuljettamana ja olen nyt yrittänyt sovitella taideteosta seinilleni. Taulu on iso, noin 70x100 cm, eli paikkoja sille ei ole kauhean montaa. Tässä se nyt on olohuoneen seinällä ainakin toistaiseksi. Katselen nyt sitä siinä vähän aikaa ja mietin mihin sijoitan kaikki ylijääneet  taulut. Niistäkin pidän ja haluaisin nekin esille. Asunnossani on vain aika vähän isoja seinäpintoja enkä haluaisi täyttää pintoja ihan täyteen.

Taulun nimi on Jordliljor, maanliljoja. Taiteilija Ewa Bäckström Barve.

En oikein ole varma onko yhdistelmä hyvä, valkoinen kehys mustan parina on vähän aneeminen. Ehkä siirrän taulun vielä toiselle seinälle.

Olen myös ostanut pienehkön antiikikelimin. Värit ovat tarkoituksella aika kulahtaneet. Nyt kuitenkin mietin, olisiko pitänyt ostaa vähän värikkäämpi. Onneksi myyjä antoi kahden kuukauden vaihto-oikeuden. Menen varmaan vielä kerran kauppaan valkkaamaan, valikoimaa on niin runsaasti, että pää tahtoo mennä sekaisin. Asiaa ei helpota yli-innokas myyjä ja hänen jokseenkin kyllästynyt vanhempi kollegansa. Vanha herra totesi minulle viimeksi, että kelim-mattojen ostajat ovat kaikkein vaikeimpia. Eivät osaa päättää ja juoksevat kaupassa monta kertaa. Ja aina matot myydään alle markkinahintojen  ja konkurssi uhkaa ovella. Mene ja tiedä, taitaa kuulua kulttuuriin. Osaavat kyllä asiansa ja tuntevat mattonsa. Tavallaan ihan hauskaa sanailla heidän kanssaan, yrittämistä ei ainakaan heidän puoleltaan puutu, sitä arvostan ihmisissä.

Tämä yksinäinen kana jäi ilman paikkaa. Johonkin hänetkin haluaisin laittaa, minusta se on sympaattinen. Taulun nimi on "Pakomatkalla", oikeastaan "På rymmen", sekin on Ruotsista kotoisin ja toisen ystäväni lahjoittama.

Messinkikynttilänjalat

Messinki on jo jonkin aikaa ollut suosittua sisutuksessa. Nämä Lilja-kynttilänjalat ovat tyylikästä designia 30-40-luvulta.  Ne ovat ruotsalaisen Ystad metallin  tuotantoa suunnittelijana Ivar Alenius Björk. Omani ovat ystäväni ostamat, ne olivat lahja äidilleni joka myös rakastui niihin. Minä olen ne sitten äidin jäämistöistä saanut.

Suomestakin näitä voi löytää harvakseltaan. Ruotsissa ne ovat hurjan suosittuja ja hinnat ovat nousseet aika lailla. Kopioita on myös liikkeellä,  kannattaa tarkistaa, että pohjassa on tehtaan leima.

Mielestäni kauneimmat kynttilänjalat mitä omistan. Ostaisin toisetkin jos löydän sopivat, ne tulisivat lahjaksi.

Lilja, Ystad Metall

Pyöreä sohvapöydä retromallia

Olen jo reilun vuoden verran etsiskellyt vanhaa pyöreää sohvapöytää jossa olisi alataso lehdille ja muulle pikkutavaralle. Kerran sellaisen jo löysinkin, mutta jäin miettimään ja se sitten tietenkin meni. Nyt lopultakin iskin kiinni, kun sopiva osui kohdalle. Kunnossa on toivomisen varaa, mutta saa nyt olla toistaiseksi näin. Ehkä kesällä hion pinnan varovasti ja lakkaan. Koko on juuri sopiva, pöytälevyn halkaisija on 80 cm. Laitoin nyt varastoon lasipöydän, se on kyllä myös mieleinen, mutta pienen lapsenlapseni leikeissä vähän vaarallinen terävien kulmien takia.

Alun perin ajattelin ostaa uuden ja kirjoitinkin muutamasta pöydästä, mutta uudet ei oikein houkutelleet, tällainen vanha on paljon sympaattisempi. En tiedä valmistajaa, Fidassa vakuuttivat että Suomessa tehty kuitenkin.

Kierrätyskeijuvuosi, pystynköhän tähän?

Päätin Turun Tildan, Tyylitellen Annan ja Hopeapeilin Elinan innottamana ottaa haasteen vastaan ja olla ostamatta mitään uusia vaatteita vuoden 2014 aikana. Kierrätettyjä vaatteita saa ostaa ja kierrätysmateriaaleista tehtyjä. Saan myös ostaa kenkiä, käsineitä, alusvaatteita ym. tarpeellista. Mutta pyrin niidenkin suhteen olemaan mahdollisimman kriittinen. Ompelen myös itse ja korjailen vanhoja vaatteitani. Kosmetiikkaa voin ostaa, koruja en (niitä on ihan riittävästi).

Yritän myös hyödyntää vanhat lankavarastot ja neuloa sukkia ym. perheelleni ja itselleni.
Otsikossa on kuitenkin kysymysmerkki - olen heikkona kauniisiin vaatteisiin, kun löytyy jotain ihanaa, on todella vaikeaa olla lujana. Jos näin "virallinen" sitoutuminen antaisi vähän tukea päätöksessä pysymiseen.

Kerron täällä blogissani miten hyvin onnistun. Pitää nyt kiertää kaikki ihanat vaatekaupat kaukaa.

Tässä kampanjan ohjeet jos itse kiinnostuit:

- Suunnittele itsellesi sopiva tapa välttää uusien vaatteiden ostamista mahdollisimman paljon. Rajaatko ulkopuolelle liikuntavarusteet tai työvaatteet, otatko mukaan muut ulkonäköjutut kuten kosmetiikan tai korut?- Kun olet löytänyt sopivan tavan, kerro asiasta blogissasi (ja mielellään myös jollekulle meistä kampanjan aloittajista) ja liitä sivupalkkiin Kierrätyskeijut-logo.- Kerro silloin tällöin blogissasi, miten menee ja miltä kampanja tuntuu. Tee loppukatsaus joulukuun 2014 lopussa. Helppoa! 

Tyynyliinoja tilkuista

Kirpputoreilta löytyy usein pieniä paloja jotka eivät riitä oikein mihinkään isompaan ompelukseen, ei edes vauvan lakanaan. Jos laatu ja kuosi miellyttää minua, ostelen niitä parilla eurolla ja ompelen sitten joskus tyynyliinoja ja säästän näteimmät tilkkutöiden materiaaleiksi. Eilen vapaapäivänäni ompelin yhden lintukuvioisen ja kaksi ruudullista tyynyliinaa. Lintukuosi on lahja ystävältäni ja muut ovat kirpputorien löytöjä. Sain vähän väriä vuodetekstiileihin, muuten kun suosin lähinnä valkoista.

Annan myös tällaisia lahjaksi lapsilleni, näteimmät yleensä kelpaavat. Nämä nyt aion pitää itse.
Lintukangasta oli pakko jatkaa siniruudullisella kankaalla, pala ei ihan yksin riittänyt.
Minusta on hauska askarrella tällaisia pieniä ompelutöitä, saa kaappia vähän tyhjennettyä ja pikkurahalla silmäniloa vuodevaatteisiin.

Lintutaulu joululahjaksi

Sain ystävältäni Ruotsista lahjaksi hienon vanhan lintutaulun joka on kudottu Suomessa harvinaisella tekniikalla flaamilainen kudonta. En löytänyt googlettamalla oikeastaan mitään tietoa tekniikasta suomeksi. Ruotsiksi kudontatekniikkaa kutsutaan flamsk vävnad. Tutkailin vähän mitä aiheesta on kirjoitettu. Kärsivällisyyttä ja taitoa vaativa kudontatekniikka jota Ruotsissa harrastaa nykyään vain vanhemmat naiset. He myös myyvät vanhoja kudontatöitään nettihuutokaupoissa. Sieltä myös ystäväni työn on hankkinut.

Hauska piristys makuuhuoneen seinälle. Taulun koko on noin 24x44 cm.

Pieni katsaus menneeseen vuoteen

Vuosi 2013 oli hyvä vuosi minulle ja perheelleni. Mitään suuria vastoinkäymisiä ei ollut, kukaan ei sairastellut eikä menettänyt työpaikkaansa. Töissä oli jokaisella kaikenlaista ikävää, mutta sitä nyt on ilmassa vähän joka paikassa. Sain putki- ja keittiöremonttini valmiiksi tammikuussa. Helmikuun 2. päivä sain ensimmäisen lapsenlapseni, mikä on ehdottomasti ollut vuoden suurin kohokohta.

Tämä kuva babyshowerista jotka pidettiin tammikuussa tulevan kummitädin kotona. Sain kunnian olla mukana tyttäreni ystävien seurassa. Oli hauska ilta, kiitos vielä kerran kaikki ihanat ystävät!

Keväällä työpaikallani oli taas kerran yt:t, mutta selvisin niistäkin ja sain pitää työni.
Toukokuun alussa tein ystävieni kanssa hauskan matkan Kööpenhaminaan, kierrettiin kirppiksiä urakalla ja nautittiin ihanasta kevätsäästä mukavien tanskalaisten seurassa.

Toukokuun lopulla vietimme yhdistettyjä häitä ja ristiäisiä. Ilma oli ihanan keväinen. Juhlimme aika pienellä porukalla, lähintä sukua ja rakkaita ystäviä oli kutsuttu mukaan. Tunnelma oli lämmin ja rakkauden täyttämä.  Ikimuistoinen päivä muistojen helminauhaan, iskelmän kulunut  latteus ehkä sallitaan tunneihmiselle tässä kohtaa :D.

Kesäloma meni kotimaassa aika rauhallisissa merkeissä. Ompelin ja neuloin paljon kaikenlaista. Vielä olisi kotona kunnostettavaa, mutta päätin nyt lykätä nekin myöhempään. Joskus pitää vaan nauttia vapaasta ja auringosta kun sitä kerrankin riitti. Ostin uuden kameran, Canon Powershot S110. Kuvien laatu ehkä hivenen parani täällä blogissakin. Vielä on paljon opeteltavaa, ehkä pitäisi mennä valokuvauskurssille ensi kesänä.

Harjoittelin luontokuvausta uudella kamerallani.

Isoin ompelutyö oli sinisävyinen tilkkutäkki.

Ompelin myös villaneuloksesta mekon itselleni. Se onnistui mielestäni kohtuullisesti, on rento ja lämmin vaate töihin ja vapaa-aikaan.   Kuvat eivät vaan oikein onnistu, opettelen parhaillaan jalustan käyttöä.

Kävin pari kertaa Ruotsissa  nuoremman tyttäreni ja ystävieni luona. Maa on minulle rakas monella tavalla, toinen kotimaani oikeastaan. Tyttäreni on miehineen ostanut ihanan pikkuasunnon Solnasta. Siellä on hyvä käydä, taloyhtiöllä on vierasasunto, gästlägenhet, jota asukkaiden vieraat saavat lainata. Kätevää, ei tarvi nukkua toisten sohvalla tai maksaa hotellihuoneesta. Talo on rakennettu v. 1912, kauniit korkeat huoneet ja puulattiat, ihanaa vanhanajan tunnelmaa. Olen iloinen heidän puolestaan, viihtyisän asunnon löytyminen on onnenkauppaa. Tukholman hintataso on hurja, hyvät asunnot helppojen yhteyksien päässä viedään käsistä.

Nämä kuvat Tukholman vanhasta kaupungista. Menimme mukaan opastetulle kävelykierrokselle.  En ole koskaan käynyt opastetulla retkillä Tukholmassa ja vaikka mielestäni tunnen vanhan kaupungin hyvin, huomasin miten paljon minulla on aukkoja Tukholman historiassa.  Ruotsin historia on Suomen historiaa, olimme 600 vuotta samaa valtakuntaa. Avartavaa kuulla miten ruotsalaiset kertovat historiastaan ja merkkihenkilöistään, kuninkaistaan ja ihmistä jotka liittyvät vanhoihin rakennuksiin. Tilasimme kävelykierroksen  täältä.

Syyskuussa aloitin uuden harrastuksen, liityin Marttoihin. On ollut oikein antoisaa, mukavia ihmisiä ja kivaa tekemistä rennoissa merkeissä. Oli oikea päätös, toiminnasta voi poimia itseään kiinnostavia asioita, esim. ensi keväänä minua kiinnostaa villivihanneskurssi.

Syksyllä alkoi taas yt:t töissäni ja koko syksy oli aika raskasta aikaa työelämässä
muutenkin. Sain kuitenkin taas pitää työpaikkani. Yrityksemme muutti myös uusiin toimitiloihin joulukuun alussa. Ei ehkä ulkopuolisen kannalta kovin iso juttu, mutta yrityksemme ja sen edeltäjät ovat olleet vanhassa toimitalossa yli sata vuotta. Paikka on upea ja maisemat henkeäsalpaavat. Siksi muutto oli tavallaan haikea. Uudet toimitilat ovat kuitenkin paljon paremmat kuin koskaan pystyin kuvittelemaan. Kaunista, valoisaa, ilmavaa, valkoista, toimivaa. Voiko parempaa kuvitella. Omaa työhuonetta ei ole kenelläkään, se on ainoa miinus, mutta uudet työtavat ovat tervetulleita ja etätöitä saa tehdä.

Joulua vietettiin perheemme parissa, pikkuinen lapsenlapseni on jo 11 kk ja on reipas ja toimelias pikkuneiti. Hän osaa jo sanoa äiti, isi ja Hajji. Hajji on koira-Harri.

Uuden vuoden aattoa juhlin ystävieni kanssa täällä kotonani. Oli hauska ilta eikä pää ole nyt kipeä. Nyt vaan nautin lomasta, menen töihin vasta 7.1.

Ensi vuonna lupaan blogata muutaman kerran viikossa vähintään ja kirjoitella samoista aiheista kuin tähänkin asti, vähän kokkausta, ompelua, neuleita, retroa, vintagea, kirpputoreja. Olen iloinen jos vierailet sivuillani ja löydät itseäsi kiinnostavaa juttua.

Joka vuosi kokeilen myös uutta liikuntaharrastusta. Nyt olen päättänyt ystäväni Kaijan kanssa aloittaa avantouinnin. Vähintään kerran viikossa avantoon tai oikeastaan kylmään veteen, pakkaset kun eivät vieläkään ole etelään tulleet.

Toivotan lukijoilleni kaikkea hyvää tulevalle vuodelle! Nautikkaa tästäkin päivästä, pilvisestä hämärästä hetkestä tässä ja nyt. Kevättä kohti mennään, kohti valoisia aamuja, kirkkaita päiviä pikkupakkasessa.