Viime viikonlopun kirppiskierros

Ystäväni Kuopiosta ja Lahdesta olivat Helsingissä käymässä viime viikonloppuna. Lauantaipäivän olimme varanneet Jäähallin kirppikselle. Siellä vierähti useampi tunti, aamun tungoksen jälkeen oli oikeastaan aika väljää. Johtuiko olympialaisista vai säästivätkö ihmiset rahojaan seuraavan päivän Kattilahallin kirppiksen avajaisia varten, en tiedä. Nyt kun en Kierrätyskeijuna osta uutta, katselin lähinnä vaatteita. Yhdeltä myyntipöydältä löysinkin kivan mustan takin kevääksi,  Max Maran Weekend -mallistosta. Hinta oli 30 euroa, mikä ei mielestäni ole paha uudenveroisesta takista.

Samalta pöydältä löytyi myös musta villapaita, sekin Max Maran. Ostin myös mustan poolon samaa merkkiä, hinta kympin, mitä jälkeenpäin vähän kaduin. Mutta kirppiksellä ei kannata nuukailla, kun hyvää on tarjolla ja ainahan virheostoksista pääsee helposti eroon. Ei poolopaidassa sinänsä mitään vikaa ole, mutta ostin sen kapean hameen kanssa pidettäväksi, eikä yhdistelmä oikein toiminutkaan. 

Kuvat ovat oivan tyttäreni ottama. Malli on vaan meikkaamaton ja talvenkalpea. Olen ollut pienessä flunssassa viime viikolla. 

Tässä villapaita, joka tulee vapaa-ajan käyttöön. Ihanaa pehmeää villaa, hiven alpakkaa ja akryyliä. Tämäkin ihan siisti. Hinta 15 euroa. 

Lisäksi ostin kolmella eurolla merinovillasta tehdyn valkoisen pitkän huivin, pitsimäistä neulosta. 

Siinä olikin launtain saalis.

Sunnuntaina menimme Kattilahallin kirppikselle. En ole koskaan jonottanut kirppikselle, nyt tuli sekin koettua. Yli sadan metrin jono ovelle, järjestysmiehet päästivät muutaman ihmisen kerrallaan sisään. Tungos oli aluksi valtava, myyjät olivat enimmäkseen nuorempaa porukkaa. Vanhemmat rouvat ja kaikenlaisen uuden krääsän myyjät puuttuivat kokonaan, kertoo varmaan siitä, että eivät niin aktiivisesti seuraa sosiaalista mediaa. Kirppis ei tarjoa rekkejä eikä myyntipöytiä. Monilla oli tavarat lattialla, mikä on ostajan kannalta vähän hankalaa. Hyvää tavaraa oli kyllä tarjolla ja hyvin oli kauppa käynyt. Ystäväni löysivät kenkiä ja laukkuja hyvin edullisiin hintoihin. Itse ostin 60-luvulla tehdyn mekon yhden euron hintaan. Laitan siitä kuvan myöhemmin kun olen silittänyt sen. Mekko on taitavan ompelijan tekemä, ihanaa sveitsiläistä puuvillaa. Muuta en sitten ostanutkaan, paitsi lapsenlapselleni 3 eurolla sievän valkoisen bodyn.

Uskon, että Kattilahallista tulee menestys. Kahvila oli myös järjestetty, siellä oli kaksi erilaista yrittäjää. Toisella yrittäjällä oli kaikki luomua, pieniä raakasuklaaleivoksia ja pariloituja leipiä, jopa gluteiinittomia oli saatavana. Toivottavasti kahvilassa on ensi kerralla pöydät, seisten syöminen on vähän hankalaa.