Chia-siemenvanukas

Tein välipalaksi chia-siemenistä vanukkaan tapaista herkkua. Näitä reseptejä pyörii blogeissa monenlaisia. Chia-siemenet ovat oikeita pikkuterveyspommeja, sisältävät runsaasti kuitua, mineraaleja (kalsium, rauta, sinkki, magnesium) vitamiineja (A, B1, B2 ja B3). Omega 3 -pitoisuus on myös suurempi kuin muissa siemenissä tai pähkinöissä.

Tein vanukkaan mantelimaidosta ja chia-siemenistä ja maistoin oikealla vaniljalla. Sekaan pensasmustikoita. Olen myös kokeillut sekoittaa banaania ja mantelimaitoa blenderissä ja lisännyt sitten chia-siemet, silloin saa makeamman herkun. Noin 15 minuuttia pitää ainakin odottaa, jotta siemenet ehtivät turvota.
Kookosmaito on myös hyvää tai miksei tavallinenkin maito, itse en vaan käytä maitoa ollenkaan.

Tässä resepti:

3,5 dl mantelimaitoa (kookosmaitoa, kauramaitoa tms.)
3 rkl chia-siemeniä
0,5 tl vaniljasokeria

Sekoitetaan ja annetaan seistä mielellään useamman tunnin jääkaapissa (tai yön yli). Lisää joukkoon marjoja tai hedelmiä.

Kuvassa takana kuivattuja villivihanneksia. Kuivatan siankärsämöä, horsmaa ja vadelmanlehtiä. Vielä pitäisi ehtiä kuivattaa nokkostakin. Niistä teen talveksi viherjauhetta jota sitten voi lisäillä esim. keittoihin ja smootheihin. Minulla ei ole kuivuria, kuivaan jääkaapin päällä pieniä määriä ja pistän ne sitten purkkiin. Pitää olla varma että lehdet ovat täysin kuivia, muuten ne hohmehtuvat.

Ihanaa aurinkoista lauantaita!

Päivän kuppi - 21

Ostin eilen Fidasta venäläisen teekupin jota en voinut vastustaa, kun hintakin oli puolittunut. Tykkään näistä ohuista posliinikupeista, niiden rehevästä venäläisestä ilmeestä. Ei ihan vimpan päälle, vähän rosoista kuviointia ja venäläisennäköisiä värejä. Mitä ne venäläiset värit on, en osaa ihan sanoa, mutta ketkään muut ei pysty samaan. Pidän monista eri tyyleistä ja skandinaavisen yksinkertaisesta tietenkin myös, mutta tässä on vaan jotain niin hurmaavaa. Tulee mieleen venäläiset teekutsut, lukuisat pienet suolaiset ja makeat tarjottavat, pitsiliinat ja samovaari.

Alennettu hinta oli 8,50 euroa. Aikaisemmin 15. Kertoo vaan siitä että Fidassa ylihinnoitellaan, olivat jääneet hyllyyn pölyttymään. Eihän kukaan halua maksaa antiikkikauppojen hintoja kirppiksellä, varsinkaan kun ei ole kyse mistään designista. No nyt ovat joutuneet nöyrtymään ja pistämään nämäkin kupit aleen. Niitä on vielä Espoon Niittykummun Fidassa useampi kappale jäljellä. Minä ostin vain yhden. On hauskaa kattaa erilaisila kupeilla ja antaa vieraiden itse valita omansa. Valitsen aamukahviin aina fiilikseen sopivan kupin.  Joskus se voi olla ihan valkoinen Teema-mukikin, mutta viikonloppuisin aina joku romanttisempi. 

Valmistajasta en tiedä oikein mitään. Ehkä joku ystävällinen lukija voisi kertoa lisää? Katselin omia postauksiani, valmistaja on Lomonosov, joka on tehnyt myös paljon eläinfiguureja. Näitä samoja kuppeja on monilla eri kuvioinneilla. Itse olen Viipurin kauppahallista ostanut sinikuvioisia lintukuppeja joskus 90-luvulla. Niitä on jäljellä enää yksi.

Vuohenputkipesto

Olen käynyt ahkerasti keräilemässä villiyrttejä, lähinnä vuohenputkea, voikukkaa, siankärsämöä, ketunleipää, maitohorsmaa ja poimulehteä. Aaamulla teen smoothien johon heitän muutaman voikukan lehden, horsmanlehtiä, ketunleipää ja poimulehtiä. Perusraaka-aineet ovat aina samat, kauramaitoa, maustamatonta kaurajogurttia (Josaa), sitruunaa ja banaania ja joskus inkivääriä. Vaihtelen yrttejä fiiliksen mukaan, joskus laitan vain tummanvihreää salaattia. On tärkeää syödä erilaisia vihreitä, ei vain muutamaa suosikkia, saa parhaiten eri vihannesten hyödyt, vitamiinit ja kivennäisaineet ym.

Vuohenputki on suosikkini. Sitä löytyy mistä vaan runsaasti ja se maistuu ihanalle. Kunhan muistaa ettei kerää teiden varsilta eikä koirien ulkoilumaastoista. Noin 50-100 metriä lähimmästä tiestä on hyvä turvaväli kaikille yrteille. Kokeilin Hortoilu-blogista löytämääni vuohenputkireseptiä, Annin kiusankappalepestoa eilen. Oi, se oli herkkua. Sitä voisi syödä minkä kanssa vaan. Toimi hyvin ainakin paistetun siian lisäkkeenä ja riisikakun levitteenä, muita yhdistelmiä en ole vielä ehtinyt testata.

Toinen suosikkini on maitohorsma. Lehden maistuvat hyvältä salaateissa, mietoja ja pehmeitä. Ennen kukintaa ovat parhaimmillaan niinkuin kaikki muutkin villivihannekset. Olen lisäillyt horsmaa myös vokkeihin, kastikkeisiin ja keittoihin.

Siankärsämöä olen kuivannut talvea varten ja horsmaa myös. Siankärsämö on aika pippurinen, se sopii hyvin mausteeksi. Kuivuria en toistaiseksi omista, olen kuivannut jääkaapin päällä pieninä annoksina ja laittanut purkkiin kun ovat kuivia. Uunissa voi myös kuivata, 50 asteessa ja uuninluukku raollaan.  Kannattaa tutustua Hortoilu-blogiin jos haluat lukea lisää villivihanneksien keräilystä ja käytöstä.

Raparperipiirakka

Kävi ystävä Tampereelta jolle halusin tarjota raparperipiirakkaa. Hän ei käytä mitään kotimaisia viljoja (ei vehnää, ohraa, ruista tai kauraa) eikä spelttikään käynyt. Mantelijauhot on silloin hyvä ratkaisu.
Niissä on mukavasti rasvaa, saa mehukkaan ja maukkaan leivonnaisen. Sovelsin netistä löytämääni reseptiä ja tällainen siitä tuli.

Raparperipiirakka (gluteeniton)

3 dl mantelijauhoja
1 dl sokeria
1 tl ruokasoodaa
1 tl vaniljasokeria
2 luomukananmunaa
100 g sulatettua voita (voin sijasta voi käyttää vaikka kookosöljyä)

raparperilohkoja + sokeria (haudutin hetken kattilassa), käytin ruokosokeria.

Sekoitin kuivat aineet keskenään ja kananmunat sulatettuun voihin ja lopuksi kaikki yhteen.
Uuniin 200 astetta noin 20 minuuttia.

Hyvää oli vaniljakastikkeen kanssa. Juomana rooibostee.