Katselin huvikseni vanhaa neulekirjaa "Kirjokintaista kauneimmat", kirjoittaja Mary Olki. Kirja on julkaistu vuonna 1974, kolmas painos. Ilmeisesti on ollut aikansa menestys. Olen saanut sen lahjaksi tädiltäni kun hän huomasi, että olin jo nuorena innostunut neuloja. Muutamat lapaset olen ohjeiden mukaan tehnytkin.
En nyt kuvannut kirjokintaita tänne blogiin, mallit on aika vaikeita ja nykyiset ohjeet ovat mielestäni helpompia toteuttaa. Huomioni kiinnittyi ergonomiaohjeisiin, vaikkei sanaa varmaan silloin vielä oltu keksittykään. Lainaan kirjasta ohjeen, nyt se tuntuu aika huvittavalta.
"Rentoudu neuloessasi
Väitetään että neulominen on rasittavaa työtä, onpa henkilöitä, joilta lääkäri kaikkien käsitöiden joukosta on kieltänyt juuri neulomisen eli puikoilla kutomisen.
Neulominen onkin rasittavaa, jos työn tekijä koko ajan jännittää itseään, mikä kuitenkin on aivan turhaa. Ei näin leppoisassa työssä ollenkaan tarvitse olla jännittynyt. Päinvastoin.
Istutaan mukavaan korkeaselkäiseen tuoliin mahdollisimman rennosti. Jalkojen alle asetetaan tyyny tai matala jakkara. Vartaloa ei jännitetä vaan annetaan selän mukavasti nojata tuoliin.
Käsivarsia ei missään tapauksessa jännitetä. Olkapäät aivan kuin pudotetaan alaspäin, kyynärpäiden annetaan etsi tukea vartalosta. Kädet lasketaan niin alas kuin näkemisen kannalta on mahdollista. Työtä tehdessä liikutetaan käsiä vain ranteista alkaen ja annetaan olkapäiden ja olkavarsien levätä.
Kun vasen käsi tavallisesti väsyy ensimmäiseksi, opetellaan vähitellen neulomaan niin, että tämä käsi vain kannattaa työtä ja vain sen etusormi liikkuu ohjaillen puikkoja ja lankaa. Oikean käden liikkeet riitttävät suorittamaan muut työt.
Istuma-asentoa muutetaan aina jonkin ajan kuluttua, haetaan selälle kuin entistäkin mukavampi paikka tuolissa, vieläpä selän taakse voi asettaa pienen tyynynkin. Olkapäät, jotka kuin väkisin tahtovat nousta pystyyn, pudotetaan alas. Pään asentoa vaihdellaan myös usein, ettei niska ala tuntua jäykältä. Ja sitten vaikkapa tunnin istumisen jälkeen noustaan ja tehdään muutamia voimisteluliikkeitä. Heilutellaan käsivarsia ja tehdään muutamia vartalontaivutuksia ja istutaan jälleen työn ääreen. Kun työtä tehdessä koko ajan ollaan kuin pienessä rentoutumispuuhassa ei neulominen ole ollenkaan rasittavaa."
Nyt tiedämme miten pitää toimia :D. Onko teillä varattuna pieni tyyny tai jakkara jalkojen alle?
Itse olen edelleen kutonut bambusukkia, tyynä ei ole jalkojen alla, mutta hyvin on mennyt. Kolmannet jo menossa. Ajattelin tehdä joululahjaksi ainakin yhden parin, muut olen jo antanut tyttärilleni.
Kävin tänään Hakaniemen hallissa, yläkerrassa on hyvä lankakauppa
Vihreä Vyyhti Oy. Sieltä saa hienoja puisia puikkoja, valikoimat ovat varmaan kaupungin parhaat. Ei pelkästään bambua, vaan myös ruusupuuta, ebenpuuta ja surinapuuta. Kuulostaa ihanalta, eikö vaan? Neuloa ruusupuusta tai ebenpuusta tehdyillä puikoilla. On kuin prinsessasadusta. Ne ovat myös kauniita, ebenpuiset upean mustia ja ruusupuiset punaruskeita. Puikot on valmistettu Saksassa. Ostin yhdet bambupuiset sukkapuikot, mutta palaan varmasti hakemaan mustat ebenpuiset myöhemmin. Ainoa varjopuoli puikoissa on aika korkea hinta. Vähän harmittaa kun Suomessa ei keksitä mitään tällaista, meidän puulajeistamme voisi myös tehdä puikkoja ja virkkuukoukkuja. Koivusta, ehkä lepästäkin. Olen nähnyt koivusta tehtyjä puikkoja, mutta nekin oli ulkomaisia. Koivu on vahvempi puulaji kuin bambu, siitä saisi hienoja kestäviä puikkoja.
Puusta tehdyt puikot saa ottaa lentokoneeseen. Sitä varten oikeastaan ostinkin bambupuikot.
Joka tapauksessa suosittelen käyntiä Hakaniemen hallissa teille jotka ette asu Helsingissä. Kannattaa ehdottomasti lisätä shoppailukierrokseen kun täällä vierailee. Myös muun kuin neulekaupan takia, se on elävä hieno halli lukuisine pikkupuoteineen. Hakaniemen tori on myös vierailun arvoinen.
Nämä numero 3,5 sukkapuikot maksoivat 9,20 euroa. Ebenpuiset ja ruusupuiset ovat muutaman euron kalliimpia.
Ihanaa aurinkoista viikonloppua kaikille! Vielä on kesää jäljellä ainakin säätiedotuksen mukaan.
