Karhunpoika sairasti

Vanhan lastenlaulun sanoja mukailen pääsen aasinsillalla päivän aiheeseen. Minulla on vanha iso nalle jolle oli sattunut vakava onnettomuus, pää oli irronnut. Nalle oli hylätty invalidina kellarikomeroon. Siellä se tavaroita penkoessa osui silmiin ja säälittelin vanhaa kaveria useasti. Lopulta en voinut sitä sinne enää jättää. Vein Nalle-herran nukketohtori Benitan hoitoon. Pää pantiin paikalleen ja lihaksia vähän bodattiin timmimpään kuntoon. Korvat kiinnitettiin ja kasvot syväpuhdistettiin pölystä ja liasta.
Tässä nyt lopputulos.

Valkoista turkkia ei enää saa takaisin, mutta varovasti voi yrittää pestä esim. huonekalujen puhdistukseen tarkoitetulla vaahdolla ja kuivata pyyhkeellä lika pinnalta pois samantien ettei täyte pääse kostumaan.

Nyt sitten ihmetellään täällä emännän olohuoneessa että mistä tämä kaikki hössötys meikäläisen  vaatimattomaan persoonaan. Olen vielä aika pöllähtänyt kaikesta huomiosta jota olen saanut. Tuli tuossa 56-vuotispäiväkin vietettyä, ehkä mamma vielä muistaa tarjota kakkukahvit. Vähän on yksinäinen olo, missähän kaikki kaverit mahtaa olla?

Nalle-herra on alun perin kotoisin Puolasta. Näitä tuotiin 50-luvulla Suomeen erivärisinä ja kokoisina. Valkoisia, keltaisia, sinisiä ja vaaleanpunaisia. Tämä karhu on suurin, pituus on 65 cm.

Vielä mietin mihin näin ison kaverin saan sijoitettua. Onhan hän komea, mutta aika vaativa asukas. Eiköhän me yhdessä joku paikka vielä keksitä.

Viikon ostokset

Pakkaset tulivat ja talvisaappaista hajosi vetoketju. Sain kaksi hyvää syytä mennä alennusmyynteihin. Kierrätyskeijuna olin luvannut, etten osta uusia vaatteita, mutta kenkiä ja käsineitä saan ostaa ja tietenkin alusvaatteita.  Hankin laadukkaat italialaiset saappaat joita aion pitää vuosia. Ostospaikka Nectarine. Kunnon saappaat ovat mielestäni investointi johon kannattaa panostaa. Käytän samoja saappaita monta vuotta ja huollan niitä hyvin. Suojaan suihkuttamalla kosteudenestolla ja vaihdatan suutarilla kuluneet korkolaput. Edelliset saappaat kestivät neljä vuotta ja ovat vieläkin kohtuuhyvässä kunnossa. Jos vetoketjun vaihtaisi, olisivat vielä käyttökelpoiset. Mutta ei taida kannattaa, suutari saattaa veloittaa noin 40 euroa, ei mielestäni enää kannata vanhoihin kenkiin niin paljoa uhrata.

Saappaiden merkki on Erika Rocchi.

Käyttömukavuutta lisää joustava kangas sivussa. Iltapäivisin jalkani ovat usein vähän turvonneet, näissä riittää tilaa vielä hyvin eikä pohkeita kiristä.

Lenkkeilyyn ja työmatkoihin kunnon nahkarukkaset Stadiumista. Nyt ei palele, toppatakki, lämpimät sukkahousut ja alpakasta neulottu pipo, kyllä pärjää. Käytän hametta töissä lähes joka päivä, kunnon lämpimissä sukkahousuissa tarkenee oikein hyvin. Kävelen parikymmentä minuuttia pakkasessa eikä yhtään haittaa.

Eihän nää kovin naiselliset ole, mutta en välitä, pääasia ettei sormet palele.

Ja paljonko kului rahaa? Saappaat noin 160, käsineet 35, yhteesä 195 euroa. Yritän pitää kirjaa vaateostoksistani. Katsotaan vuoden lopussa miten meni.

Sushibar + Wine

Kävin perjantai-iltana ystäväni kanssa sushilla Kampissa, Freda 42 Sushibar + Wine -ravintolassa. En ole ennen siellä käynyt, paikka oli oikein positiivinen kokemus. Palvelu nopeaa ja ystävällistä, sushit hyviä, paljon suomalaisia raaka-aineita ja sisustus skandinaavisen tyylikäs. Pientilaviinejä tarjolla, itse otin lasin Pinot Grigiota joka oli luomua ja biodynaamista. Täyden kuun aikaan sopiva viini :D.

Suosittelen! Ketjulla on ravintoloita myös Uudenmaankadulla ja Korjaamolla.

Uusi taulu

Ystäväni Gotlannista lähetti minulle taulun lahjaksi jonka hän on itse maalannut. Olen hurjan ilahtunut että hän halusi antaa sen minulle ja odotin lähetystä innolla. Eilen se saapuikin Itellan kuljettamana ja olen nyt yrittänyt sovitella taideteosta seinilleni. Taulu on iso, noin 70x100 cm, eli paikkoja sille ei ole kauhean montaa. Tässä se nyt on olohuoneen seinällä ainakin toistaiseksi. Katselen nyt sitä siinä vähän aikaa ja mietin mihin sijoitan kaikki ylijääneet  taulut. Niistäkin pidän ja haluaisin nekin esille. Asunnossani on vain aika vähän isoja seinäpintoja enkä haluaisi täyttää pintoja ihan täyteen.

Taulun nimi on Jordliljor, maanliljoja. Taiteilija Ewa Bäckström Barve.

En oikein ole varma onko yhdistelmä hyvä, valkoinen kehys mustan parina on vähän aneeminen. Ehkä siirrän taulun vielä toiselle seinälle.

Olen myös ostanut pienehkön antiikikelimin. Värit ovat tarkoituksella aika kulahtaneet. Nyt kuitenkin mietin, olisiko pitänyt ostaa vähän värikkäämpi. Onneksi myyjä antoi kahden kuukauden vaihto-oikeuden. Menen varmaan vielä kerran kauppaan valkkaamaan, valikoimaa on niin runsaasti, että pää tahtoo mennä sekaisin. Asiaa ei helpota yli-innokas myyjä ja hänen jokseenkin kyllästynyt vanhempi kollegansa. Vanha herra totesi minulle viimeksi, että kelim-mattojen ostajat ovat kaikkein vaikeimpia. Eivät osaa päättää ja juoksevat kaupassa monta kertaa. Ja aina matot myydään alle markkinahintojen  ja konkurssi uhkaa ovella. Mene ja tiedä, taitaa kuulua kulttuuriin. Osaavat kyllä asiansa ja tuntevat mattonsa. Tavallaan ihan hauskaa sanailla heidän kanssaan, yrittämistä ei ainakaan heidän puoleltaan puutu, sitä arvostan ihmisissä.

Tämä yksinäinen kana jäi ilman paikkaa. Johonkin hänetkin haluaisin laittaa, minusta se on sympaattinen. Taulun nimi on "Pakomatkalla", oikeastaan "På rymmen", sekin on Ruotsista kotoisin ja toisen ystäväni lahjoittama.

Messinkikynttilänjalat

Messinki on jo jonkin aikaa ollut suosittua sisutuksessa. Nämä Lilja-kynttilänjalat ovat tyylikästä designia 30-40-luvulta.  Ne ovat ruotsalaisen Ystad metallin  tuotantoa suunnittelijana Ivar Alenius Björk. Omani ovat ystäväni ostamat, ne olivat lahja äidilleni joka myös rakastui niihin. Minä olen ne sitten äidin jäämistöistä saanut.

Suomestakin näitä voi löytää harvakseltaan. Ruotsissa ne ovat hurjan suosittuja ja hinnat ovat nousseet aika lailla. Kopioita on myös liikkeellä,  kannattaa tarkistaa, että pohjassa on tehtaan leima.

Mielestäni kauneimmat kynttilänjalat mitä omistan. Ostaisin toisetkin jos löydän sopivat, ne tulisivat lahjaksi.

Lilja, Ystad Metall