Vanha Marttamekko

Liityin reilu vuosi sitten marttoihin. En sitä ennen tiennyt toiminnasta paljoakaan, on ollut todella mielenkiintoista  päästä mukaan aktiiviseen ja hauskaan joukkoon. Oma Martta-yhdistyksemme täytti äskettäin 60 vuotta ja monet jäsenet ovatkin olleet toiminnassa mukana vuosikymmeniä.

Pari viikkoa sitten siivosimme yhdistyksen kaappeja ja sieltä löytyi vanha Martta-puku jonka eräs yhdistyksen jäsen on itselleen ommellut 50-luvulla. Hänen tyttärensä on lahjoittanut puvun yhdistykselle äitinsä jäämistöstä. Martta-pukua kun ei saa antaa kierrätykseen tai myydä eteenpäin, se pitää hävittää polttamalla. Onneksi tätä ei ole hävitetty. Se on hienossa kunnossa ja siististi ommeltu. Tarjoiduin sen pesemään ja korjaamaan,  mutta mitään korjauksia ei tarvinnut kuitenkaan tehdä. Hyvin tehty vaate kestää vuosikymmeniä ahkerasta käytöstä huolimatta.

Tässä kuva puvusta. Vinoon leikattu miehusta oli alkuperäisessä Martta-puvussa jota tämä vaate edustaa. Malli otettiin käyttöön vuonna 1935 ja oli käytössä vielä koko 50-luvun.  60-luvulla mallia uudistettiin, esimerkiksi etukappale ommeltiin suoraan ja mekkoa muutenkin muodistettiin. Asuun kuuluu myös kaunis nenäliina, joka on tietenkin myös käsin kirjottu.

Alkuperäisen Martta-puvun on suunnitellut tekstiilitaitelija Eeva Saurio ja kangas on Finlaysonin tuotantoa. Täältä voi lukea lisää marttavaatteista jos aihe kiinnostaa.

Nyt kun mekko on pesty ja silitetty, palautan sen yhdistyksen kaappiin ja saatan sitä joskus lainata jos tulee tarvetta. Minusta se on paljon sympaattisempi kuin uudet Martta-puvut eikä minulla oikeastaan ole tarvetta omaa mekkoa hankkiakaan.

Anita Snellmanin näyttely

Kävimme ystäväni kanssa muutamia päiviä sitten Amos Anderssonin museossa katsomassa Anita Snellmanin sekä Esko Tirrosen näyttelyn. Kumpikin arvostettuja taitelijoita, jo manan majoille menneitä.

Anitan Snellmanin taulut olivat energisoivia, värikkäitä, kauniita. Isoja töitä oli aika monta, triptyykejä jotka peittävän kokonaisen seinän. Anita kuvasi paljon itselleen rakkaita eläimiä, kissoja, kukkoja. Hän asui useita vuosia Ibizalla, monet taulut kuvaavat elämää siellä.
Anita on tavallaan tuttu minullekin, hän oli äitini ystävä nuoruudessaan ja meillä oli kotona kolme hänen tauluaan. Ne olivat aloittelevan maalarin töitä 50-luvun alusta. Hyvin erilaisia ja omalla tavallaan kaikki kauniita.

Tässä muutama kuva näyttelystä. Suosittelen käymään, saa vähän värienergiaa tähän pimeyteen!

Omakuva vuodelta 1961

Puutarha kuutamolla, 1975

Esko Tirronen on ystäväni suuri suosikki. Tämä työ taitaa olla hänen tunnetuimpia teoksiaan.

Tyttö Roomasta, 1968

Itse en ihan kauheasti näistä välitä, mutta oli mielenkiintoista seurata taiteilijan tyylin kehittymistä. Loistava taiteilija joka kulki omia teitään eikä välittänyt vallitsevista tyylisuunnista.

Talvi, 1961

Enkelipaja

Täällä on kuumeisesti näperretty enkeleitä lauantain myyjäisiä varten. Kaikki materiaalit ovat kierrätystavaraa, joko omia tai kirpputoreilta löydettyjä. Uutta on vain enkelien hiukset ja kultapahvit siipiin sekä kultanauhat.

Olen tehnyt näitä kahdeksan. Yhden olen jo antanut pois ja yksi jää minulle, muut menee myyntiin.
Kasvot on tehty sukkahousuista. Halusin tehdä myös tummaihoisia, juoksin ainakin neljässä eri kaupassa ennenkuin löysin suklaaruskeat sukkahousut jotka kelpuutin.

Saa nähdä käykö kauppa. Jos ei, niin ei se oikeastaan haittaa. Olen jo kiintynyt näihin tyttöihin, kaikista tulee erinäköisiä ja jokaisella on oma persoona. Ainakin minun mielestäni :D.

Hauskaa pikkujoulua

Tonttutyttö Alma toivottaa hauskaa pikkujoulua! Hän on juuri tänään tupsahtanut maailmaan käsityöverstaalla jossa tehtailtiin tonttuja ja enkeleitä. Oli hauska ilta!

Näitä pitää saada lisää. Olen jo keksinyt monta konstia miten työvaiheita voi nopeuttaa ja enkeleitä kaunistaa.  Parhaiten oppii tekemällä. Kaikki vanhat pitsit, nauhat, kultalangat ja kauniit paperit voi hyödyntää enkeleiden hameisiin. Tonttuihin voi käyttää vanhoja villapaitoja, villasukkia ja muuta ylijäämämateriaalia. Punaistakaan ei kaiken tarvitse olla. Voi olla vaikka ruskeaa ja vihreää. Saunatonttu  ei taida olla punalakkinen, niin ainakin itse uskon.

Pientä piristystä

Marraskuun pimeitä päiviä pitää piristää kukilla. Perjantaisiivouksen jälkeen asettelin kukkia eri paikkoihin. Pientä kodin kaunistusta.

Nyt käyn parvekkeen kimppuun. Mårbacka-pelargoniani ovat edelleen hengissä. Aion kaivaa ne ylös ja laittaa talvehtimaan talomme säilytystiloihin. Sitten pitää käydä ostamassa kanervat. Talvirenkaatkin pitää hankkia. Se on tylsempi homma, välttämätön paha mielestäni.

Mukavaa viikonloppua! Minä juhlin sitä huomenna ystäväni syntymäpäivien merkeissä.