Paidansuojuksista eli hikilapuista

Ei kovin esteettinen aihe, mutta kun olen asiaa tutkinut, niin luulisin, että voisi kiinnostaa  joitakuita muitakin. Olen allergisoitunut kaikille tavallisille deodoranteille, voin käyttää vain kristallideodorantteja ja ne toimivat kyllä kohtuullisesti. Poistavat hienhajun, mutta eivät hikoilua. Olen kokeillut myös ruokasoodaa, jota joissain blogeissa on kehuttu, siitäkin sain kutisevat ja punottavat kainalot.

Kun käyttää paljon vintagevaatteita  ja villamekkoja,  joita ei voi pestä joka käytön jälkeen, pitää yläosat jotenkin suojata hikoontumiselta. Hihallinen aluspaita on yksi ratkaisu kylminä päivinä. Ennen vanhaan kaikkiin parempiin vaatteisiin ommeltiin hikilaput, joita sitten pestiin tarvittaessa. Talvivaatteita pestiin äärimmäisen harvoin, yleensä vaan tuuletettiin ja poistettiin tahroja. Nykyään onneksi kaiken voi pestä, eikä varmaan kukaan haluaisi kulkea kuukausitolkulla pesemättömissä vaatteissa.

Käsityöopettajien opettaja Helsingin yliopistossa Ritva Koskennurmi-Sivonen suosittelee kainalolappujen käyttöä vaatteissa. Artikkeli on ollut Opettaja-lehdessä vuonna 2012, löysin siitä maininnan Hääräämö-blogista. 
Vaatteiden käyttöikä pitenee, turhan tiuha peseminen myös rasittaa luontoa.

Kertakäyttäisiä paidansuojuksia valmistetaan Suomessa Helmi-merkkisiä, mutta marketeista en niitä löytänyt, tilasin omani Kärkkäisen nettikaupasta, hinta oli 3,60 paketti. Ostin kolme pakettia ja päälle tuli toimituskulut 6 euroa. Paketissa on 6 paria.
Olen kokeillut suojia (hikilapuiksi niitä myös kutsutaan) ja kyllä ne toimii. Ne kiinnitetään tarroilla kiinni vaatteeseen. Nyt talvella en vaan hikoile paljoa eli tositoimiin ne eivät ole vielä päässeet. Vähän ne on hankalat, irtoilevat ainakin villaneuleesta ja rapisevat aluksi päällä, mutta mukautuvat parin tunnin käytön jälkeen ihan hyvin.
Kolmen paketin hinta yhteensä 16 euroa toimituskuluineen.

Toinen vaihtoehto kertakäyttöisille hikilapuille on omatekoiset laput jotka ommellaan muutamalla pistolla kiinni. Niitä sitten voi pestä vaikka joka käytön jälkeen. Vielä en ole ajatellut ryhtyä ompelemaan, vaikka kesämekoissa ne voisivat olla käteviä. Aika paljon viitseliäisyyttä niiden käyttö kyllä vaatii.

Valmiita kankaisia on myytävänä kangaskaupoissa, se voisi olla helpompi vaihtoehto. Niihin en ole vielä perehtynyt. Tikatassa ainakin on myynnnissä.

Vuoden 2016 vaatebudjetti/tammikuu

Paidansuojukset (suomalaiset Helmi-merkkiset kertakäyttösuojukset). Ajattelin kokeilla, olen lukenut näistä eri blogeista. Kun omistaa kivoja vintage-vaatteita ja villamekkoja, haluaa varjella niitä mahdollisimman pitkään turhalta pesulta. Vanhat kankaat kun ei välttämättä ahkerasta pesemisestä parane.) Kirjoitan näistä paidansuojuksista oman jutun parin päivän päästä. Kolmen paketin hinta yhteensä 16 euroa toimituskuluineen. Tilasin tuotteet Kärkkäisen nettikaupasta.

Villaiset nilkkasukat 4 euroa

Pusero Lindexilta 20 euroa

Yhteensä 40 euroa

Vuoden 2015 vaatebudjetti

Vähän näin jälkijunassa kokoan tätä aineistoa, mutta kun tuli kirjattua kaikki ostokset viime vuonna, on hyvä viedä homma loppuun asti. Aion jatkaa myös tänä vuonna vaatebudjetin seurantaa.

Viime vuonna bloggaukseni lopahti marraskuun alussa. Lokakuusta asti on vaatebudjetti kirjaamatta tänne. Aikaisemmat kuukaudet löytyvät blogistani.
Tässä lyhyesti ostokset ilman kuvia.

Lokakuu
Silkkiviskoosinen ruskea hame Fidasta tuunattavaksi, hinta 2,60 (sain hameen valmiiksi vasta viime viikolla. Alkuperäinen oli nilkkapituinen, lyhensin sen polvipituuteen, korjasin vyötärön sopivaksi. Kaikki saumat piti avata ja tehdä uusi vyötärönauha. Lopuksi helman huolittelu.)

Sukkahousut, Falke 15 euroa (ostan nykyään vain laatusukkahousuja, tulee selvää säästöä)
Alusvaatteita 17 euroa
Tunika kirppikseltä 3 euroa
Inwearin mekko UFFista tuunattavaksi 15 euroa (tästä lisää myöhemmin, korjaus on melko vaativa homma, mekko on silkkisekoitetta, ohutta lirua kangasta jota on vaikea työstää. Mutta periksi ei anneta, kyllä siitä vielä kelpo tulee!)

Yhteensä 52,60 euroa


Marraskuu
Takin muutostyöt ompelijalla 60 euroa (olen ostanut useampi vuosi sitten Lahden Kontista hyvän kotimaisen talvitakin jota piti pienentää. Hihat istutettiin uudelleen, kavennettiin sivusaumoista ja lyhennettiin helmasta. Vuori ja välivuori piti tietenkin myös korjata. Hinta oli mielestäni työmäärään nähden hyvin kohtuullinen.) Sain lämpimän ja tyylikkään ns. "välikausitakin". Väri on kamelinruskea.
Sukat 10 euroa
Pitsinen t-paita 10 euroa
T-paitoja Sydneystä n. 10 euroa
Sukkia 4 euroa
Mustat pitkät housut n. 20 euroa, myös Sydnyestä
Hattu Sydneystä n. 15 euroa
Kietaisumekko talven juhliin Sokokselta 30 euroa (alennusmyynnistä)

Yhteensä 159 euroa

Joulukuu
0 euroa! Jihuu! Kerrankin olin järkevä ja pitäydyin käymästä edes alennusmyynneissä. Täytyy kyllä sanoa että oli niin paljon muuta tekemistä, etten edes olisi ehtinyt.

Vuoden ostokset yhteensä
Tammikuu   140
Helmikuu     28
Maaliskuu   95
Huhtikuu    131
Toukokuu   265
Kesäkuu     212
Heinäkuu   164
Elokuu           0
Syyskuu     254
Lokakuu    53
Marraskuu  159
Joulukuu      0

Yhteensä 1501 euroa.  Meni yli 1000 euron. Tänä vuonna pitää saada budjetti paremmin pitämään.

Tämä mekko oli varmaan vuoden parhaita kirppisostoksia. Olen käyttänyt sitä todella paljon. Merkki on Gerry Weber. Löytyi Kontista, hinta 16 euroa, mitään ei ole tarvinnut korjata. Helppohoitoinen jokapaikan vaate.

 Kolmen euron tunika on ollut myös mieluinen. Väri on pirteä ja materiaali pehmeää viskoosisekoitetta.

Tämä oli taas ihan vikaostos, meni kierrätykseen. 3 euron hukkaostos ei jäänyt harmittamaan.

Australian matkan muistoja

Terve lukijat! Pientä taukoa on tullut pidettyä. Elämässä tapahtui niin paljon kaikenlaista, vain positiivista onneksi, kirjoitushalut katosi vähäksi aikaa. Nyt taas koitan postailla vähän useammin.

Kävin muutama kuukausi sitten Sydneyssä Australiassa tytärtäni katsomassa. Matka oli ihana, pääsi pois täältä talven pimeydestä aurinkoon ja lämpöön. Australia on hieno maa, Sydneyn seudulta löytyy kaikkea, kulttuuria, puistoja, rantoja, luontoa, shoppailua. Sydneyä onkin sanottu maailman parhaaksi kaupunkikohteeksi. Tässä vähän kuvia reissustamme, luontoihmisenä enimmäkseen kuvasin upeita lintuja ja maisemia.

Tämä on valkoiibis. Se on levinnyt kaupungin puistoihin vähän samalla tavalla kuin meidän lokit, harakat ja varikset. Kovin kaunis se ei ehkä ole monen mielestä, pääkin on kalju ja läikikäs, mutta minä ihastuin siihen ja piirtelin kaikkien paperien kulmiin pikkuiibiksiä.  Ibis on isokokoinen ja sitä on helppo seurata ja kuvata. Monet niistä ovat kesyyntyneet vähän liiaksikin, kyttäilevät terassien pöytien alla herkkupaloja ja tonkivat roskiksia. Australialaiset kutsuvatkin sitä tip turkeyksi.
Minua niiden touhut huvitti suuresti, matkaseurani kyllästymiseen asti.

Kakadut ovat ihania, niitä näkee isoimmissa puistoissa ja metsissä. Puistojen papukaijat ovat lähes kesyjä, pääsin metrin päähän kuvaamaan. Nämä eivät kerjää ruokaa, vaan etsivät sitä itse puista ja nurmikoilta. Oikea suomalainen nimi on kultatöyhtökakadu. Hurmaava lintu, laululinnuksi sitä ei voi sanoa, ääni ei ole kovin kaunis mutta kuuluva kyllä.
Tällä kaverilla on kyljessä merkki, Sydneyn alueella seurataan lintujen liikkeitä ja levinneisyyttä näiden merkkien avulla. Merkkejä näki kaikenlaisten lintujen kyljissä. Vähän epäesteettinen tapa mieleistäni, mutta on ehkä helpoin tapa tehdä tutkimustyötä.

Vähän erilainen kuvakulma Sydneyn oopperataloon.   Rakennuksen pinta muodostuu klinkkerin tapaisista kaakelilaatoista. Se oli minulle yllätys. Kauempaa rakennus näyttää hohtavan valkoiselta. 

Melkein parasta kaupungin keskustassa olivat isot viihtyisät puistot. Niitä on onneksi aika paljon, kaupungit joissa on suuria puistoja ovat mielestäni sympaattisia. Kuvauspäivänä oli 43 astetta lämmintä.

Nämä kaverit ei taida esittelyjä kaivata :D.

Näyttää kovin kesäiseltä, mutta sitä se ei ollut. Kylmää ja tuulista, olimme retkellä Blue Mountains -vuoristossa. Onneksi sää selkeni iltapäivään mennessä, sadeviitan sai heittää roskikseen.

Three Sisters vuoret.

Vanhoja koulutauluja

Ostin viime sunnuntaina ihanan koulutaulun, lintuaiheisen, kuinkas muuten. Se löytyi tyttäreni kaupunginosan Facebook-ryhmästä. Hinta oli kohtuullinen ja taulu on hyvässä kunnossa.
Viime keväänä ostin sienitaulun, jota olen vähän katunut. Siinä on sieniä ja homeita, ei kovin esteettistä seinällä. Ostin sen kun välttämättä halusin mustapohjaisen ja se oli ainoa. Myyn sen jos joku huolii, jos ei, niin lahjoitan Fidalle.  Välillä tulee tehtyä virhehankintoja, mitä sitä suremaan.

Papukaijat pääsivät yhdistettyyn ompelu/vierashuoneeseen.

Sienitaulun takana kaunista kaunokirjoitusta. Varmaan opettajan kirjoittamaa.