tiistai 31. joulukuuta 2013
tiistai 24. joulukuuta 2013
maanantai 16. joulukuuta 2013
Joulumekko
Päivän asu - ei pelkästään jouluksi, mutta sopii hyvin tähän kaamosaikaan. Ei ihan joulunpunaista, mutta lämpimän oranssia. Oranssi on väri jota en ole koskaan käyttänyt. Nyt kuitenkin ostin, kun tuntui että pitää saada väriä piristämään tätä harmaata ja mustaa joka vallitsee joka puolella, niin maisemassa kuin pukeutumisessakin. Mekko on löytö Tallinnan reissulta. Raatihuoneen torin reunalla on Veta-neulekauppa josta sen löysin. Veta on virolainen yritys joka valmistaa neulevaatteita sekä naisille että miehille. Heillä oli jo alennusmyynti alkanut, hinta 42 euroa. Materiaali on puoliksi villaa puoliksi akryylia. Napakka neulosta, ei kutita ja saumat ja muut yksityiskohdat on huolella tehtyjä.
Tällä mennään nyt kaikki joululounaat ja muut pikkupippalot.
Ruskeat sukkahousut Vogue, kengät Camperin nilkkurit, ostettu monta vuotta sitten Ziosta.
Tällä mennään nyt kaikki joululounaat ja muut pikkupippalot.
Ruskeat sukkahousut Vogue, kengät Camperin nilkkurit, ostettu monta vuotta sitten Ziosta.
sunnuntai 15. joulukuuta 2013
Joulumarkkinakierros
Ystäväni tuli Lahdesta jouluostoksille pääkaupunkiin. Kiersimme joulumarkkinat ja muutaman myymälän. Heti aamusta suoraan Kruunuhakaan Kirkkokatu 6:een Tieteiden talolle. Siellä olen käynyt jo useana vuonna. Silmä, pisto, tikki, takki -tapahtumassa, jossa keittiönperäyrittäjät (yrittäjien oma ilmaus toiminnastaan) myyvät lankoja, käsitöitä ja vähän muutakin. Hienoja käsitöitä, kivoja ideoita oli tarjolla. Ostimme kumpikin jo toisen kerran vanhoista lusikoista tehdyt avaimenperät itsellemme. Edellinen ostamani kelpasi tytölleni viime vuonna. Valitettavasti en nyt muista yrittäjän nimeä, kuitti on kadoksissa enkä huomannut pyytää korttia mukaan.
Erityisesti jäi mieleen kivat askartelumassasta tehdyt erilaiset napit (Puputsin Puoti), silmukkamerkit ja projektipussukat (Head Over Heels) sekä ihanat Handun käsinvärjätyt langat. Ostinkin vaaleanharmaan lankavyyhdin vauvan villatakkia varten. Olen etsinyt jo jonkin aika pehmeää noin 2,5 puikoilla kudottavaa vaaleanharmaata lankaa lapsenlapseni villatakkia varten. Malli on jo valmiina odottamassa. Handun tiskillä oli edellisistä kerroista tuttu Tiina Kaarela, joka pitää mainiota Puikkomaisteri-blogia. Ostin häneltä vielä tummansinistä Lana Gatto -lankaa, jota on ihana neuloa. Lanka on puoliksi alpakkaa ja puoliksi merinovillaa, pehmeää ja hyvin juoksevaa. Aion tehdä siitä itselleni ison kolmiohuivin työpaikalle. Uudessa talossa ilmastointi ei ole ihan vielä kohdallaan, lämmin huivi on todella tarpeen. Olen neulonut samasta langasta pitkän tiilenpunaisen kaulaliinan aikaisemmin, olen siihen oikein tyytyväinen.
Muillakin pöydillä oli ihania lankoja ja muita tuotteita, kaikkea ei vaan muista paikalla pistää muistiin. Kiitos tapahtumasta! Toivottavasti tulette taas ensi vuonna uudelleen.
Monia muitakin hienoja tuotteita oli tarjolla, esim. Sudenmarjan kivat kortit. Tällä kerralla ei nyt enempää kuitenkaan ostettu. Kahvittelimme vielä Tieteiden talon tunnelmallisessa kahvilassa. Vähän pääsi jo joulutunnelmaan, vaikka lunta ei olekaan.
Pistäydyimme myös Kruunuhaassa Miettunen ja Miettunen Design -liikkeessä. Osoite Meritullinkatu 31. Kauppa on hauska sekoitus uutta designia, vintage-tuotteita ja kirppistavaraa, lähinnä lastenvaatteita. Kaikkea pientä kivaa on myös tarjolla, leluja, koristeita, tauluja ym. Kirppispuolella on laadukkaita lastenvaatteita siististi esillä ja hinnat ovat kohtuullisia. Jonkin verran on myös aikuisille vaatteita. Löysin aikuisten puolelta kashmirneuleen 20 euron hintaa. Hyvä neule arkikäyttöön ja hinta oli oikein passeli.
Sitten suuntasimme Kiseleffin taloon. Kaverini löysi kivan t-paidan pop-up myymältä yläkerrasta. Kiseleffin talossa minusta on parasta Globe Hope ja yläkerran pikkukahvila, muuten koko talo on edelleen aika ankea. Koskahan sinne saadaan takaisin kiva meininki joka siellä oli ennen Helsingin kaupungin epäonnistunutta remonttia.
Sitten kävimme Cosin myyälässä, kaverini oli valmiiksi katsonut pari villatakkia jotka kävimme ostamassa. Cosilta löytyisi vaikka mitä kivaa, pysyin kuitenkin lujana, ostin juuri viime viikonloppuna Tallinnasta oranssin mekon. Se saa nyt riittää talvivaatteeksi tänä vuonna.
Vanhan joulumarkkinoilla oli hirveä tungos. Siellä oli myös vanhat tutut kauppiaat. Ihailimme Hopealuun hirven ja poronsarvista tehtyjä koruja. Sieltä ostinkin yhden joululahjan.
Yläkerrasta ostimme myös joitain joululahjoja. Joulukortit olen käynyt ostamassa jo aiemmin Kehvola Designin tiskiltä yläkerrasta. Olen kyllästynyt kauppojen vakiotarjontaan, aina samaa tonttua ja punaista mökkiä tai enkelikuvaa kiiltävälle paperille painettuna. Olen jo pari vuotta sitten siirtynyt ostamaan pienten suomalaisten valmistajien kortteja.
Esimerkiksi Kehvolan kortit ovat kauniita vähän erilaisia. Sopii Citypululle kauniit helsinkiläismaisemat joissa vain vähän vilahtaa joulunpunaista.
Tämä on ehdoton suosikkini, se on Citypulun nuoruuden joulumaisemaa. Kaupunkilaistytölle niin tuttua ja tunnelmallista. Muistan kun pikkutyttönä isoäidin luota kotiin taksilla palatessamme laskin joulupukkeja, jotka ehdin matkalla nähdä. Koskaan ei joulupukkien määrä mitenkään ihmetyttänyt, jotenkin se minulle selitettiin, ettei oikea pukki ehdi joka paikkan, siksi jotkut tuuraavat häntä.
Kissa kuusenlatvassa on myös tuttu näky. Rakas Mörrimme kiipeili nuoruuden voimassaan ahkerasti kuusessa. Neulaset ja koristeet saivat kyytiä, jo tapanina kuusi oli taiteellisen boheemissa kunnossa noin kaunosieluisesti ilmaistuna.
Anna-Mari Sipilä kirjoitti tylsistä joulukorteista Naisen kylkiluu - kolumnissa tänään Helsingin Sanomissa. Kiva että joku muukin on huomannut aiheen. Itse olen jo kauan ihmetellyt suomalaista joulukorttitarjontaa. Kivoimmat kortit ovat ulkomaalaisia, usein englantilaisia ja me sentään olemme paperinvalmistajamaa. Mutta sitä on tarjolla mitä kansa ostaa, näinhän se menee. Kaiketi me suomalaiset olemme sitten aika konservatiivista porukkaa mitä tulee joulukortteihin.
Erityisesti jäi mieleen kivat askartelumassasta tehdyt erilaiset napit (Puputsin Puoti), silmukkamerkit ja projektipussukat (Head Over Heels) sekä ihanat Handun käsinvärjätyt langat. Ostinkin vaaleanharmaan lankavyyhdin vauvan villatakkia varten. Olen etsinyt jo jonkin aika pehmeää noin 2,5 puikoilla kudottavaa vaaleanharmaata lankaa lapsenlapseni villatakkia varten. Malli on jo valmiina odottamassa. Handun tiskillä oli edellisistä kerroista tuttu Tiina Kaarela, joka pitää mainiota Puikkomaisteri-blogia. Ostin häneltä vielä tummansinistä Lana Gatto -lankaa, jota on ihana neuloa. Lanka on puoliksi alpakkaa ja puoliksi merinovillaa, pehmeää ja hyvin juoksevaa. Aion tehdä siitä itselleni ison kolmiohuivin työpaikalle. Uudessa talossa ilmastointi ei ole ihan vielä kohdallaan, lämmin huivi on todella tarpeen. Olen neulonut samasta langasta pitkän tiilenpunaisen kaulaliinan aikaisemmin, olen siihen oikein tyytyväinen.
Muillakin pöydillä oli ihania lankoja ja muita tuotteita, kaikkea ei vaan muista paikalla pistää muistiin. Kiitos tapahtumasta! Toivottavasti tulette taas ensi vuonna uudelleen.
Monia muitakin hienoja tuotteita oli tarjolla, esim. Sudenmarjan kivat kortit. Tällä kerralla ei nyt enempää kuitenkaan ostettu. Kahvittelimme vielä Tieteiden talon tunnelmallisessa kahvilassa. Vähän pääsi jo joulutunnelmaan, vaikka lunta ei olekaan.
Pistäydyimme myös Kruunuhaassa Miettunen ja Miettunen Design -liikkeessä. Osoite Meritullinkatu 31. Kauppa on hauska sekoitus uutta designia, vintage-tuotteita ja kirppistavaraa, lähinnä lastenvaatteita. Kaikkea pientä kivaa on myös tarjolla, leluja, koristeita, tauluja ym. Kirppispuolella on laadukkaita lastenvaatteita siististi esillä ja hinnat ovat kohtuullisia. Jonkin verran on myös aikuisille vaatteita. Löysin aikuisten puolelta kashmirneuleen 20 euron hintaa. Hyvä neule arkikäyttöön ja hinta oli oikein passeli.
Sitten suuntasimme Kiseleffin taloon. Kaverini löysi kivan t-paidan pop-up myymältä yläkerrasta. Kiseleffin talossa minusta on parasta Globe Hope ja yläkerran pikkukahvila, muuten koko talo on edelleen aika ankea. Koskahan sinne saadaan takaisin kiva meininki joka siellä oli ennen Helsingin kaupungin epäonnistunutta remonttia.
Sitten kävimme Cosin myyälässä, kaverini oli valmiiksi katsonut pari villatakkia jotka kävimme ostamassa. Cosilta löytyisi vaikka mitä kivaa, pysyin kuitenkin lujana, ostin juuri viime viikonloppuna Tallinnasta oranssin mekon. Se saa nyt riittää talvivaatteeksi tänä vuonna.
Vanhan joulumarkkinoilla oli hirveä tungos. Siellä oli myös vanhat tutut kauppiaat. Ihailimme Hopealuun hirven ja poronsarvista tehtyjä koruja. Sieltä ostinkin yhden joululahjan.
Yläkerrasta ostimme myös joitain joululahjoja. Joulukortit olen käynyt ostamassa jo aiemmin Kehvola Designin tiskiltä yläkerrasta. Olen kyllästynyt kauppojen vakiotarjontaan, aina samaa tonttua ja punaista mökkiä tai enkelikuvaa kiiltävälle paperille painettuna. Olen jo pari vuotta sitten siirtynyt ostamaan pienten suomalaisten valmistajien kortteja.
Esimerkiksi Kehvolan kortit ovat kauniita vähän erilaisia. Sopii Citypululle kauniit helsinkiläismaisemat joissa vain vähän vilahtaa joulunpunaista.
Tämä on ehdoton suosikkini, se on Citypulun nuoruuden joulumaisemaa. Kaupunkilaistytölle niin tuttua ja tunnelmallista. Muistan kun pikkutyttönä isoäidin luota kotiin taksilla palatessamme laskin joulupukkeja, jotka ehdin matkalla nähdä. Koskaan ei joulupukkien määrä mitenkään ihmetyttänyt, jotenkin se minulle selitettiin, ettei oikea pukki ehdi joka paikkan, siksi jotkut tuuraavat häntä.
Kissa kuusenlatvassa on myös tuttu näky. Rakas Mörrimme kiipeili nuoruuden voimassaan ahkerasti kuusessa. Neulaset ja koristeet saivat kyytiä, jo tapanina kuusi oli taiteellisen boheemissa kunnossa noin kaunosieluisesti ilmaistuna.
Anna-Mari Sipilä kirjoitti tylsistä joulukorteista Naisen kylkiluu - kolumnissa tänään Helsingin Sanomissa. Kiva että joku muukin on huomannut aiheen. Itse olen jo kauan ihmetellyt suomalaista joulukorttitarjontaa. Kivoimmat kortit ovat ulkomaalaisia, usein englantilaisia ja me sentään olemme paperinvalmistajamaa. Mutta sitä on tarjolla mitä kansa ostaa, näinhän se menee. Kaiketi me suomalaiset olemme sitten aika konservatiivista porukkaa mitä tulee joulukortteihin.
Kun on pimeä sinun pitää loistaa
Sain lahjaksi heijastimen. Otsikon teksti oli joulukortissa. Tuttuun tyylikkääseen tapaansa mainostoimiston Konseptin toteuttamana. Siitä lähti ajatus kerätä vähän erilaisia heijastimia yhteen juttuun.
Olen kierrellyt joulumarkkinoita ja joitain kivoja heijastimia olen ostellut itselleni. Muille perheenjäsenille kyllä ostaisin, mutta tahtovat heiltä jäädä laatikoiden pohjalle.
Marimekolla on söpö bambiaihe. Sen ostin laukkuuni keikkumaan.
Vanhan joulumarkkinoilta löysin toisen bambin, vähän laihemman version.
Senkin ostin, vaikka hinta 12 euroa, on mielestäni liikaa. Kun nyt kuitenkin olen päättänyt tukea suomalaisia suunnittelijoiden työtä, niin ostin kuitenkin. Laitoin senkin nyt laukkuun kuvauksen ajaksi, oikeasti se heiluu talvitakin hihassa.
Mainostoimisto Konseptin lahja on tyylikäs yksinkertainen neliö. Siitäkin tykkään. Se pääsee uuteen takkiini jonka saan viikon päästä. Olen tilannut Didriksonin parkan nettikaupasta. Siitä enemmän joskus myöhemmin.
Viime vuosien ostokset ja lahjat, pitsikukka ja pieni heijastinrintakoru, ovat myös kivoja.
Jälkimmäisen kiinnitän toppatakin sivusaumaan, kai se siellä vähän heijastelee.
Pitsikukkaa olen käyttänyt takissa rintakoruna, mutta en ole oikein rintakoruihmisiä. Täytyy miettiä mihin sen sijoittaisi. Ehkä se jää laatikon pohjalle kuitenkin.
Muistakaa käyttää heijastinta. Ajan autolla vain vapaa-aikanani, usein kauhistuttaa pimeästä esiintyöntyvät mustanpuhuvat jalankulkijat. Vaatii melkoista valppautta tummien hahmojen havainnointi synkänmustilla asfalttiteillä räntäsateessa.
Mukavaa sunnuntaipäivää, loistakaa pimeässä!
Olen kierrellyt joulumarkkinoita ja joitain kivoja heijastimia olen ostellut itselleni. Muille perheenjäsenille kyllä ostaisin, mutta tahtovat heiltä jäädä laatikoiden pohjalle.
Marimekolla on söpö bambiaihe. Sen ostin laukkuuni keikkumaan.
Vanhan joulumarkkinoilta löysin toisen bambin, vähän laihemman version.
Senkin ostin, vaikka hinta 12 euroa, on mielestäni liikaa. Kun nyt kuitenkin olen päättänyt tukea suomalaisia suunnittelijoiden työtä, niin ostin kuitenkin. Laitoin senkin nyt laukkuun kuvauksen ajaksi, oikeasti se heiluu talvitakin hihassa.
Mainostoimisto Konseptin lahja on tyylikäs yksinkertainen neliö. Siitäkin tykkään. Se pääsee uuteen takkiini jonka saan viikon päästä. Olen tilannut Didriksonin parkan nettikaupasta. Siitä enemmän joskus myöhemmin.
Viime vuosien ostokset ja lahjat, pitsikukka ja pieni heijastinrintakoru, ovat myös kivoja.
Jälkimmäisen kiinnitän toppatakin sivusaumaan, kai se siellä vähän heijastelee.
Pitsikukkaa olen käyttänyt takissa rintakoruna, mutta en ole oikein rintakoruihmisiä. Täytyy miettiä mihin sen sijoittaisi. Ehkä se jää laatikon pohjalle kuitenkin.
Muistakaa käyttää heijastinta. Ajan autolla vain vapaa-aikanani, usein kauhistuttaa pimeästä esiintyöntyvät mustanpuhuvat jalankulkijat. Vaatii melkoista valppautta tummien hahmojen havainnointi synkänmustilla asfalttiteillä räntäsateessa.
Mukavaa sunnuntaipäivää, loistakaa pimeässä!
keskiviikko 11. joulukuuta 2013
Minineuleita
Olen puuhastellut minineuleiden parissa. Keksin, että haluan tehdä pieniä neuleita joulukorttien koristukseksi. Punaisesta langasta pieni neule puikkoineen ja vihreästä langasta minijoulukuusi pikkupalloineen. Näitä olen tehnyt nyt muutamia.
Punaisiin neuleisiin pujotin pienet puikot jotka tein hammastikuista ja pikkuhelmistä. Vihreät kuuset kelpasivat sinällään. Punaisia helmiä vain koristeeksi.
Toinen idea oli käyttää punaiset pikkuneuleet pienen katajan tai kuusen koristeena tai tehdä niistä mobile. Tein kuitenkin pari korttia kuusikorttien lisäksi. Vielä on pari neuletta ylimääräisenä. Ehkä teen niistä lahjakortteja joululahjoihin.
En saanut kunnollista kuvaa punaisesta neuleesta.
En tiedä onko pienet punaiset neuleet oikein sopivia joulukortteihin. Ehkä innokasta neulojaa voi ilahduttaa.
Muutenkin on ollut täällä kaikenlaista talkoota käynnissä. Viime viikolla oli pienimuotoista konditoriatoimintaa. Leivoin neljä kakkua, yhden siemenleivän ja kookospikkuleipiä.
Osa meni myyjäisiin, osa minun kahvituksiin martoissa.
Ensi viikonloppuna pitää mennä jouluostoksille ja suunnitella joulun ruuat. Tässä vaiheessa aina alkaa joulustressi hiipiä.
Ihanaa joulunodotusaikaa kaikille! Nauttikaa kynttilänvalosta ja juokaa vaikka glögiä ja syökää pipareita!
Punaisiin neuleisiin pujotin pienet puikot jotka tein hammastikuista ja pikkuhelmistä. Vihreät kuuset kelpasivat sinällään. Punaisia helmiä vain koristeeksi.
Toinen idea oli käyttää punaiset pikkuneuleet pienen katajan tai kuusen koristeena tai tehdä niistä mobile. Tein kuitenkin pari korttia kuusikorttien lisäksi. Vielä on pari neuletta ylimääräisenä. Ehkä teen niistä lahjakortteja joululahjoihin.
En saanut kunnollista kuvaa punaisesta neuleesta.
En tiedä onko pienet punaiset neuleet oikein sopivia joulukortteihin. Ehkä innokasta neulojaa voi ilahduttaa.
Muutenkin on ollut täällä kaikenlaista talkoota käynnissä. Viime viikolla oli pienimuotoista konditoriatoimintaa. Leivoin neljä kakkua, yhden siemenleivän ja kookospikkuleipiä.
Osa meni myyjäisiin, osa minun kahvituksiin martoissa.
Ensi viikonloppuna pitää mennä jouluostoksille ja suunnitella joulun ruuat. Tässä vaiheessa aina alkaa joulustressi hiipiä.
Ihanaa joulunodotusaikaa kaikille! Nauttikaa kynttilänvalosta ja juokaa vaikka glögiä ja syökää pipareita!
perjantai 6. joulukuuta 2013
Joulukranssi malli 2
Parantelin pari vuotta sitten tekemääni helmikranssia joka oli roikkunut ulko-ovessa sateiden ja lumen armoilla. Poistin siitä kulahtaneet helmet ja ostin huopapalloja tilalle ja vähän blingbling-effektiä antamaan kimmallussydämiä.
Kranssinpohjaksi olen kieputtanut rautalankaa ja sitonut siihen metallisella askartelulangalla erilaisia helmiä, kimaltavia tarrasydämiä ja lopuksi punaisen samettinauhan koristeeksi.
Ensimmäinen kuva ennen kunnostusta.
Tässä ehostettu versio:
Tulihan vähän väriä yksinkertaisen mustavalkoiseen rappukäytävään.
Kranssinpohjaksi olen kieputtanut rautalankaa ja sitonut siihen metallisella askartelulangalla erilaisia helmiä, kimaltavia tarrasydämiä ja lopuksi punaisen samettinauhan koristeeksi.
Ensimmäinen kuva ennen kunnostusta.
Tässä ehostettu versio:
Tulihan vähän väriä yksinkertaisen mustavalkoiseen rappukäytävään.
Hyvää itsenäisyypäivää!
Perinteisissä merkeissä vietetään. Syöty hyvin ja katsottu juhlavastaanottoa Tampere-talolla.
Huomenna tiedossa risteily Tallinnaan kivassa seurassa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)