Vuoden 2016 vaatebudjetti, loka- ja marraskuu

Lokakuu

Urheilusukkia Lidlistä    3 euroa
Sukkahousut, Falke Hulluilta Päiviltä  15 euroa

Yhteensä 18 euroa

Kommenttina, että Lidlin sukat ovat hintaansa nähden oikein hyviä. Kolmella eurolla saa kahdet. Tarvin liikuntaan paljon sukkia, käyn erilaisilla ryhmäliikuntatunneilla noin viisi kertaa viikossa. Muuten ostan nykyään vain laatusukkahousuja ja sukkia, ne tulevat käytössä paljon edullisemmiksi kuin halpisversiot.

Marraskuu
Uushankintoja:
Pikkumusta Loft, ostettu ystävältä       15 euroa
Yöpaita Stockmannilta                         12 euroa
Sukat, villaa, Kunert                             12 euroa

Hyödynsin Black Friday -tarjouksia Stockmannilla.

Kirppiksiltä:
Uudet pohjalliset saappaisiin                2 euroa

Yhteensä  41 euroa

Minulta on pyydetty asukuvia ja niitä mielelläni lisäisinkin. Nyt vaan oli niin, että ystäväni ottamat asukuvat ovat Lumia-puhelimessani ja MacBook jota käytän bloggaamiseen ei suostu niitä avaamaan. En ole jaksanut asiaa selvitellä, vaan aion vaihtaa puhelimen iPhoneen. Olen kyllästynyt Lumiaani, vaikka se kohtuullisen hyvin toimiikin. Kaikki muut laitteeni ovat Mac-maailmasta. Pyydän vielä kerran ystävääni kuvaamaan asut kamerallani tai iPadilla ja lisäilen sitten kuvia tänne.

Kommenttina, että pikkumusta mekko vähän harmittaa. En todellakaan sitä tarvitse, vaikka on mukava päällä ja kauniskin. Ystävä halusi raivata varastojaan ja ostin sen vähän harkitsemattomasti. Rahanmeno ei ole syynä harmitukseen, vaan se, että unohdin kultaisen säännön - mitä oikeasti tarvitsen, miten paljon vaatetta tulee käytettyä ja onko väri mieleinen. Olen päättänyt jo pari vuotta sitten, etten enää osta mustaa ja nyt kuitenkin livahti taas musta vaate varastoon. Olen käyttänyt mekkoa kerran kun kävimme Tallinnassa baletissa. Sinne se sopi oikein hyvin, mutta minulla olisi vaatekaapissa varmaan viisi vaatetta jotka olisivat myös hienosti tilaisuuteen sopineet.

Taidan laittaa mekon Torille myyntiin samaan viidentoista euron hintaan. Ihan vain itseäni kouluttaakseni, pitää muistaa olla todella tarkkana mitä oikeasti tarvitsee ja haluaa eikä sortua toisten suosituksiin tyyliin "sopii sulle hienosti", "jokanaisen must-vaate", "tää maksoi kaupassa 100 euroa" ym.

Tällaista valitusta tällä kertaa. Hauskaa toista adventtia teille ja rentoa joulunodotusta! Älkää stressatko liikaa, iloinen tunnelma on pääsia, ei se onko kaikki tarjottava itse tehtyä ja nurkat puhtaana.

Korttiaskartelua

Korttiaskartelu on kivaa puuhaa. Leikkelin isäni vanhoista laulukirjoista joululaulujen nuotteja ja tein pieniä kuusia korttien koristeeksi. Vanhat paperit ovat kauniita, olen säästänyt kaikenlaista, tapetinpalasia, kauniita mainoksia, hyllypapereita, lahjapapereita. Vihreisiin kortteihin liimasin punaisia tulppaaneja. Kuitukangas on Sinellistä. Tein myös hopeisia kortteja valkoisin koristein, mutta ne unohdin kuvata, menivät jo marttayhdistyksemme myyjäislaatikkoon. Niin myös tulppaanikortit.

Olen ideoinut kortit yhdistyksemme askarteluiltaa varten.  Askarteluiltaa varten ostin nuottipaperin Sinellistä, omia rakkaita laulukirjojani en raaski viedä toisten leikeltäväksi. Tulppaaneja leikkasin valmiiksi ison pinon ja kuusen mallit olin piirtänyt valmiiksi. Koristeluun olin ostanut hopeatähtiä ym. pientä hilettä.

Löysin Lauttasaaren Emmauksesta viidenkymmenellä sentillä japanilaisia askartelupapereita. Niistäkin syntyi muutama kortti. Jemmoista löytyneestä tapetista leikkasin kukkia ja tein yksinkertaisia kukkakortteja. Kukkaa voi vaikka kutsua jouluruusuksi :D.

Pidimme myös pari askartelutuokiota perheen kanssa. Tässä 3-vuotiaan Lumin kortti mummille :). Hän on ihan itse piirtänyt lumiukon, mummi on vain leikannut paperin.

Kädentaitomessujen satoa

Olin  viime lauantaina ensimmäistä kertaa elämässäni Tampereen Kädentaitomessuilla. Olen aikaisemmin käynyt yhtä isossa tapahtumassa Tukholmassa, siksi tuli tehtyä vertailua näiden kahden tapahtuman välillä.  Tampereella on myynnissä enemmän valmiita tuotteita kuin Tukholmassa. Suomessa myös harrastetaan vähemmän kirjontaa kuin Ruotsissa, kirjontalangat, kankaat ym. puuttuivat lähes kokonaan. Jäin myös kaipaamaan työpajoja, niitä Ruotsissa on mielestäni huomattavasti enemmän. Muotinäytöksiä emme ehtineet katsoa ollenkaan, ne olisivat varmasti olleet mielenkiintoisia.

Valtavasti kuitenkin oli tarjontaa ja kaikkeen ei millään ehtinyt tutustua perusteellisesti. Kankaita kävin hypistelemässä joka osastolla, mutta en ostanut mitään. Pääasia on,  että tiedän nyt nettikauppojen laadun, kaikki tutkimani kankaat olivat korkealaatuisia ainakin näppituntumalla.

Saarijärven Korttipisteen osastolta ostin valkoisen paperikranssin tarvikkeet ja väkersin kranssin parissa illassa. Laitoin siihen vielä led-valot, olen oikein tyytyväinen tulokseen.

Kirjosillan osastolta ostin kauniin käsilaukkuun laitettavan heijastimen jossa karjalaista kirjontaa koneella tehtynä. On kauniisti tehty ja kaupunkikäyttöön sopiva, mutta jälkeenpäin huomasin, että taisin vähän  villiintyä messutunnelmasta enkä ajatellut hintaa ollenkaan.  Heijastin maksoi 19,50 e.
Toisaalta lohdutan itseäni,  jos haluaa tukea kotimaista yrittäjyyttä, on  siitä myös oltava valmis maksamaan reilusti.

Lapsenlapselle ostin kauniin kotimaisen joulukalenterin Jonna Markkulalta. Hänellä oli myös hurmaavia kortteja ja julisteita, niitä ostan varmaan myöhemmin nettikaupasta.

Block Wallahin Laura Vacker myi kauniita leimasimia. Olen tutustunut Lauraan jo muutama vuosi sitten ja tiedän, että kaikki Block Wallahin tuotteet ovat reilusti tuotettuja, työntekijöille maksetaan kunnon palkka ja työolosuhteet ovat kunnossa.  Esim.  naiset Intian köyhillä alueilla saavat työtä heidän pakkaamossaan. Leimasimet kaiverretaan maaseudulla pikkukylissä, kaivertajat ovat yleensä miehiä.
Ostin nätin norsuleimasimen. Ajattelin, että leimasimella voisi painaa kuvioita kankaalle ja kirjoa sitten ääriviivojen mukaan erilaisia norsuja esim. pikkulaukkuihin.

Ystäväni osti ViaMinnetin osastolta kauniit nahasta tehdyt lumihiutalekorvakorut. Itse en vielä ostanut mitään, mutta aion vierailla heidän työhuoneellaan, se on Helsingissä Merimiehenkadulla, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12-18 on ovet avoinna asiakkaille.

Mieleen jäi myös hienot saamelaiskirjailluin koristellut käsilaukut. Ne edustivat messujen parhainta tarjontaa.  Materiaalina tukeva huopa, laukut olivat keveitä ja napakasti tehtyjä. Ságat on  Seija Ranttilan tuotemerkki.

Taito-yhdistysten osastot olivat todella hienot, monipuolisesti luovaa ja taidokkaasti toteutettua.

Muuta en sitten ostanutkaan, mutta runsaasti tuli uusia virikkeitä ja innostusta. Matkaseurakin oli insipiroivaa, oma hyvä ystävä matkaseurana ja linja-auto täynnä reippaita marttoja. Oli oikein antoisa päivä.

Uusi esiliina ja juttua ruokapöydästä

Ompelin helppotekoisen esiliinan viime viikolla. Kaava on ruotsalaisesta Femina-lehdestä 60-luvulta. Vähän muokkkasin kaula-aukkoa pienemmäksi, muuten kelpasi ihan sellaisenaan. Malli on mukava päällä ja todella nopea tehdä. Vain yksi kappale, joka kantataan vinonauhalla ja ommellaan solmimisnauhat. Tein ne niin pitkiksi että saan nauhat rusetille eteen.

Kangas on Marimekkoa, löytö kirpputorilta.

Tässä kuva blogipersoonasta sukkasillaan :).

Ostin uuden ruokapöydän jokin aika sitten. Kierrätyksen ja kestävän kehityksen  hengessä hankin Tattarisuon antiikista vanhan tanskalaisen pöydän. Sitä pystyy pidentämään molemmista päistä. Nyt mahtuu komeasti vaikka 12 henkeä päivälliselle. Sen verran on perhe kasvanut, että hankinta oli ihan välttämätön.

Kuvassa pöytä ilman jatkolevyjä. Pellavaliina on löytö Emmauksesta.

Vanha pöytäni on myynnissä Tori.fi-sivuilla. Kyselyjä on tullut paljon, mutta ei ostajaa tositarkoituksella. Tässä vanhan pöydän kuvat, se on varsin hyväkuntoinen ja kätevä, jatkolevy tulee keskeltä.

Hinta on 85 euroa, mikä on mielestäni kohtuuhinta näin hyvälle huonekalulle.
Pöytä on mennyt kaupaksi pyytämääni hintaan.

Kangasostoksia

Menneenä sunnuntaina oli käsityötarvikkeiden kirpputori Kumpulan kylätilassa. Olin siellä "töissä", mutta ehdin kiertämään pöydätkin. Haaviin tarttui pari juttua.

Marimekon Putkinotko-kangas, kuvio vuodelta 1957, tämä uustuotantoa. Verhon mittainen pala josta puuttuu muutama pieni pala reunasta, siksi hinta oli vain 6 euroa. Ehkä teen tästä tyynynpäällisiä. Kaunis kangas joka tapauksessa.

Ostin myös kankaalle painettuja valokuvia. Ne ei ole tarkoitettu minun käyttööni, ajattelin tehdä pari pussukkaa lahjaksi tai joulukuun myyjäispöydälle. En ole erikoisen ihastunut tämäntyyppisiin töihin, mutta tiedän muita jotka on. Ajattelin kokeilla mitä saan aikaaan, pitsiä ja kaikenlaista söpöä mukaan. Näistä en juuri köyhtynyt, yhteensä 2 euroa taisivat maksaa.

Kurkistus ompeluhuoneeseen

Pari kuvaa ompeluhuoneestani. Se on todella pieni, leveys 220, pituus 320. Juuri ja juuri mahtuu normaali 90 sentin leveä sänky vieraskäyttöön ja ikkunan alle pieni ompelupöytä. Silityslaudan saa ompelun ajaksi mahtumaan toiselle pitkälle seinälle. Ompelupöytä rakentuu vanhasta ompelukoneen jalasta ja erillisestä pöytälevystä, ostimme sen Bauhausista ja maalasin valkoiseksi. Mies kiinnitti sen ompelukoneen omaan pöytään.  Levy maksoi 17 euroa ja maali 13. Työlampun ostin Ikeasta 9,90 hintaan. Tuoli on kirppislöytö, Vakiopuun vanha Pekka, ostettu Lahdesta 10 euron hintaan.
Verhot Eurokankaasta, ohutta pellavaa jossa pieniä keltaisia pilkkuja. Olen oikein ihastunut niihin.

Ikkkunassa oleva lasityö on äitini tekemä, tyylitelty kukkakimppu.

Saumurin suojus on ommeltu kirpparilta löytyneestä Tampellan puuvillasatiinista. Hinta taisi olla 4 euroa. Ompelukoneen suojus on tilkkutyö, olen sitä esitellyt aikaisemmin täällä.

Harjoittelin virkattujen kukkien tekoa yhtenä iltana. En tiedä mihin niitä käyttäisin, ehkä lapsenlapsen myssyyn tai omaan takinkaulukseen.

Hyllyllä on ruotsalaisen Lisa Larssonin keramiikkatauluja ja yksi kudontatyö. Istuva puu-ukko on isoisäni tekemä. Ainoa työ joka ammattilaisen pitkältä uralta on jäänyt minulle. Hän oli ammatiltaan koristeveistäjä, jolla oli oma verstas työntekijöineen Lahdessa. Tekivät sen ajan tyyliin ns. tyylihuonekaluja, barokkia, rokokoota, mitä vaan asiakas tilasi. Kaikki aidoista materiaaleista, tammea, mahonkia, pähkinäpuuta ym. Hänen jälkeensä lapsenlapsia oli pitkälti toistakymmentä, kaikki huonekalut ovat sitä tietä kadonneet maailman turuille. Joskus olen antiikkikaupoissa niitä tunnistanut, kaikissa töissä on hänen puumerkkinsä kalusteiden rungossa tai pohjassa. En  oikeastaan haikaile tavaroiden perään, henkinen perintö jonka olen perheeltäni saanut on tärkeämpää. Itse tekeminen ja estetiikka, kaikki kaunis elämässä, on parasta mitä olen saanut.

Pikkkupussukoita

Opin Kädentaitomarttojen illassa uuden pikkupussukkamallin. Niihin voi käyttää kaikenlaisia pieniä jämäkankaita. Tein näitä muutamassa illassa varmaan kuusi kappaletta. Osan olen jo antanut pois.
Tässä muutama harjoitustyö. Ajattelin viedä näitä joulumyyjäisiimme, jos joku innostuisi ostamaan parilla eurolla. Olen kyllä vähän epäileväinen, mutta jotain täytyy yrittää, jos ei muuta niin omaksi ilokseen. Pidän tuon vasemmanpuoleisen sinisen itse, siinä ei kuvioita ole kohdistettu oikein ja se on sopiva pikkulankakerille.

Tekaisin tällaisen ostoskassin samalla kaavalla. Marimekon kangas "Pohjanmaa"  löytyi Fidasta yhdellä eurolla. Ei tullut kassille kovaa hintaa. Vuori on samaa kangasta.  Tämäkin on tarkoitus laittaa myyntiin. Jos ei kenellekään kelpaa, niin sitten pidän itse. Pidän kankaan kuvioinnista.

Muuten asiasta toiseen, oletteko katsonut Kakkosen Downshiftaajia? Olen itse ihan koukussa. Olen kohta katsonut kaikki jaksot Areenasta. Mielestäni hyvä kotimainen sarja, tähditetty huippunäyttelijöillä.

Vauvan villatakki

Tein tällaisen villatakin lapsenlapselleni. Se valmistui jo varmaan kuukausi sitten, mutta en ole saanut aikaiseksi mitään juttua tänne blogin puolelle.
Malli on Suuri Käsityö -lehdestä. Langat Fiina Neuleesta, vaaleat sävyt. Tummansininen Ruotsista, uruguaylainen merinovillasilkkilanka, aivan ihana kutoa. Se ei olisi yksin riittänyt, siksi lisäsin muita värejä raidoiksi.

Nappeja on tarkoituksella vain kaksi, vilkkaalle vauvalle on mahdotonta saada usemapaa nappia kiinni :).

Tänään alkoi talviaika, ulkona on jo niin pimeää. Kyllä tästä taas selvitään, pitää laittaa ulkovalot ja  sytyttää kynttilät. Jos lunta saadaan tänne etelään ennen joulua, sekin valaisee paljon.

Vuoden 2016 vaatebudjetti - elo- ja syyskuu

Tullut taas pidettyä taukoa kirjoittelusta. Yritän aktivoitua uudelleen tänne blogimaailmaan. Kaikenlainen muu tekeminen tuntuu vievän ajan, vaikka oikeasti kyllä pidän kirjoittamisesta.  Mutta niin moni muu kiva asia kilpailee ajastani :).

Elokuun vaateostokset:

Kierrätettyä:

Valkoinen peruspaitapusero, uutta vastaavassa kunnosta, merkki Stenström 7 euroa, Recci


Uutena:
Huppari alennusmyynnistä 10 euroa

Yhteensä 17 euroa.


Syyskuu

Kierrätettynä:
Mustat avokkaat UFFin tasarahapäiviltä     6 euroa
Harmaa kashmirneule Kaivarin kanuunasta  35 euroa


Uutena:
Jumppahousut           25 euroa

Yhteensä 66 euroa

Olen ollut todella tyytyväinen kaikkiin ostoksiin. Paitapusero on erinomaista kangasta ja hyvin leikattu. En ymmärrä miksi joku on halunnut luopua tuollaisesta aarteesta. Minun onneni tällä kertaa!
Harmaa kashmisvillatakki oli kallis kirppisostoksesi, mutta kannatti ostaa, ei nyppyjä juuri ollenkaan, lähes uutta vastaavassa kunnossa, merkki Replay. Tulee varmasti käytettyä paljon talven mittaan.
Kuvia ei nyt valitettavasti ole, lisäilen niitä myöhemmin.

Nyt taas omenoiden keittoon. Siihen ja niiden kuivaamiseen on mennyt aikani enimmäkseen.

Ruusukuvioinen mekko

Löysin söpön 140-senttisen vakosamettimekon Suomenojan kierrätyskeskuksesta jokin aika sitten. Ostin sen kankaan takia, kivat kankaat kannattaa aina korjata talteen.  Ajattelin ensin että piennennän sen kolmevuotiaan kokoon. Siitä ei kuitenkaan olisi tullut siistiä, siksi päätin käyttää vain kangasta ja purin koko mekon palasiksi. Käytin vain helmaosiota ja jätin yläosan kokonaan pois.

Valitsin vihreäkukalliset vinonauhat Eurokankaasta, ne  piristävät hauskasti muuten aika makeanvaaleanpunaista mekkoa.

Valitettavasti unohdin kuvata alkuperäisen vaatteen, tässä on vain lopputulos ja iloinen lapsukainen.

Pieni pussukka vaippoja varten

Tekaisin tyttärelleni hänen toiveidensa mukaisen pikkupussukan vauvan tarvikkeita varten. Tätä pussukkaa käytetään kauppa- ym. pikkureissuissa, tarkoitus on vain mahduttaa pari vaippaa ym. välttämätöntä tarviketta.  Värit ja kankaat hän on itse valinnut. Päällikangas on marimekkoa, vuori tehty kahdesta eri kankaasta, ruutuinen ei ihan riittänyt yksistään.

Tikkasin ohutta superlonia päällikankaaseen jotta pussista tulisi vähän tukevampi.
Kaikki tarvikkeet olivat omia varastoja, vain vetoketjun kävin ostamassa Eurokankaasta.
Yritän vähentää kangasvarastojani ompelemalla niistä kaikenlaista hyödyllistä. Olen huomannut, että itse asiassa minulla on usein kivempia kankaita jemmassa kuin mitä kaupoista löytyy.

Kangashamsterin inventaarioilta

Paikallisessa Eurokankaassa näytti olevan käynnissä inventaario, piti jättää nättien hittipotentiaalia sisältävien kangaspalojen etsintä toiseen päivään. Sen verran kuitenkin innostuin, että päätin järjestää oman inventaarion. Kaikki palat vaan olohuoneen lattialle ja lajittelemaan. Oli hauskaa ja löytyi muutama aarre jota en enää muistanutkaan.

Varasto on aika monipuolinen ja hamsterimainen, jopa alkuperäisessä Helmi Vuorelman paketissa turkoosia thaisilkkiä tyynyn verran, varmaan 70-luvulta. (En ole itse ostanut.) Lajittelin kaikki väreittäin ja kuosittain, marimekot, metsovaarat ja muut printit erikseen ja sitten kaikki muu käyttötarkoituksen mukaan. Kyllä järjestys auttaa, tuli lisää tilaa ja ennen kaikkea helpottaa elämää. Juuri se sopiva väri ja kangas löytyy nopeasti kun ompeluinto iskee. Sitä paitsi usein omasta kaapista löytyy kivempi kangas kuin kangaskaupasta.

Vanhimmat kankaat ovat luultavasti 40-luvulta, osa perittyjä, osa kirppiksiltä. Uusia tietenkin myös eri kangaskaupoista. Vihreä laatikko on täynnä pienempiä paloja joita en raaski heittää pois, niitä voi käyttää koristeiksi tai tilkkutöihin.

Tehtävä lukijalle: bongaa kuvasta vauva :D.

Tällä kerralla etsin sopivaa kangasta vaippalaukkuun. Päädyttiin Marimekkoon ja vuori tehdään mustavalkoruutuisesta kankaasta joka pikkuisen pilkistää kuvan keskeltä.

Kaunis villapeitto

Olin viikon verran mökillä Pohjois-Karjalassa enkä päässyt kirppiksille ollenkaan. Kotiin tultuani menin heti tarkistamaan paikallisen Fidan ja Kierrätyskeskuksen tarjonnan. Minulle kirppiksillä kiertely on inspiroivaa, ei ollenkaan ahdistavaa, vaikka romua riittääkin. Niiden keskeltä on vain osattava poimia omat helmet tai sitten kylmästi todettava, että tällä kerralla ei mitään sopivaa  ole minulle tarjolla. Saan myös toimeksiantoja perheeltäni, etsiskelen milloin mitäkin käyttötarviketta lapsiperheelle tai jolle kulle ystävälle.

Fidasta löytyi tällä kerralla nätti harmaavalkoinen villahuopa. Niitä ei koskaan ole liikaa, vilukissana tykkään kietoutua vilttiin kylminä talvi-iltoina. Huopa on myös hauska sisustuselementti. Peitin sillä nyt nojatuolin. En osaa oikein päättää kumpi puoli on nätimpi, valko- vai harmaapohjainen. Pääasia kuitenkin on, että se suojaa nojatuolin verhoilua pieniltä tahmatassuilta joita täällä aika usein on vierailulla.

Hyvää viikonloppua!

Päivän kuppi - 27

Löysin tämän kesän Ruotsin reissulta kauniin vanhan teekupin.  Se odotti minua Uppsalassa paikallisella peltokirppiksellä, jonne ihmiset tulevat autoineen myymään tavaraa. Olin jo päättänyt, että kuppeja ei enää tähän talouteen tule, mutta pakko oli tehdä poikkeus. Tämä oli vaan niin söpö. Myyjän mukaan se on 1920-luvulta, mene tiedä. Vanha se kyllä on, kaunista valkoista luuposliinia ja kukat näyttäisivät olevan  siirtokuvia, ainakin luulen niin.

Kuviot ovat erilaisia kupin molemmin puolin. Vasenkätisenä saan tyytyä vaatimattomampaan kukkakuvioon :D. Sisäpinnoissa on myös kauniit pienet kukat.

Hinta oli vain 50 kruunua, n. 5 euroa.

Helppotekoinen Elsa-mekko

Tyttö halusi prinsessa Elsa -mekon jossa pitää ehdottomasti olla Elsan kuva rinnassa ja kimalletta helmassa. Päätettiin, että ostetaan nätti t-paita ja paljettikangasta helmaksi. T-paita löytyi Hennesistä ja kaunis paljettikangas Eurokankaasta. Ostettiin vielä pehmeätä vaaleansinistä tylliä alushameeseen.

Ompelin kaksi leveyttä paljettikangasta hameeseen ja rypytin. Sitten ompelin hameosan t-paitaan, vähän vyötäröä alemmaksi. Päärmäsin käsin hameen helman. Ylijääneestä paljettikankaasta tein vielä rusettipannan. Lapsukainen oli ylen ihastunut mekkoonsa ja se tuli heti tänään käyttöön kaverin synttäreille.

Paljettikankaan ompelu oli yllättävän hankalaa, neula hyppi paljettien yli ja saumasta tuli epätasaista. Jouduin moneen kertaan muuttamaan koneen säätöjä ja ottamaan käyttöön paksumman neulan, sen jälkeen sain joten kuten kunnollista saumaa. Koneeni ei ehkä ole paras mahdollinen tällaisiin töihin. Merkki on Janome Indigo 14, olen ostanut sen muistaakseni 2008 eli ikää on noin 8 vuotta. Muuten olen ollut siihen aika tyytyväinen.

Kuvissa ei ole tyllialushametta päällä, kuminauha oli vähän liian kireä ja sitä piti pidentää. Alushame näkyy vähän mekon alta ja nostaa helmaa nätisti.