Kädentaitomessujen satoa

Olin  viime lauantaina ensimmäistä kertaa elämässäni Tampereen Kädentaitomessuilla. Olen aikaisemmin käynyt yhtä isossa tapahtumassa Tukholmassa, siksi tuli tehtyä vertailua näiden kahden tapahtuman välillä.  Tampereella on myynnissä enemmän valmiita tuotteita kuin Tukholmassa. Suomessa myös harrastetaan vähemmän kirjontaa kuin Ruotsissa, kirjontalangat, kankaat ym. puuttuivat lähes kokonaan. Jäin myös kaipaamaan työpajoja, niitä Ruotsissa on mielestäni huomattavasti enemmän. Muotinäytöksiä emme ehtineet katsoa ollenkaan, ne olisivat varmasti olleet mielenkiintoisia.

Valtavasti kuitenkin oli tarjontaa ja kaikkeen ei millään ehtinyt tutustua perusteellisesti. Kankaita kävin hypistelemässä joka osastolla, mutta en ostanut mitään. Pääasia on,  että tiedän nyt nettikauppojen laadun, kaikki tutkimani kankaat olivat korkealaatuisia ainakin näppituntumalla.

Saarijärven Korttipisteen osastolta ostin valkoisen paperikranssin tarvikkeet ja väkersin kranssin parissa illassa. Laitoin siihen vielä led-valot, olen oikein tyytyväinen tulokseen.

Kirjosillan osastolta ostin kauniin käsilaukkuun laitettavan heijastimen jossa karjalaista kirjontaa koneella tehtynä. On kauniisti tehty ja kaupunkikäyttöön sopiva, mutta jälkeenpäin huomasin, että taisin vähän  villiintyä messutunnelmasta enkä ajatellut hintaa ollenkaan.  Heijastin maksoi 19,50 e.
Toisaalta lohdutan itseäni,  jos haluaa tukea kotimaista yrittäjyyttä, on  siitä myös oltava valmis maksamaan reilusti.

Lapsenlapselle ostin kauniin kotimaisen joulukalenterin Jonna Markkulalta. Hänellä oli myös hurmaavia kortteja ja julisteita, niitä ostan varmaan myöhemmin nettikaupasta.

Block Wallahin Laura Vacker myi kauniita leimasimia. Olen tutustunut Lauraan jo muutama vuosi sitten ja tiedän, että kaikki Block Wallahin tuotteet ovat reilusti tuotettuja, työntekijöille maksetaan kunnon palkka ja työolosuhteet ovat kunnossa.  Esim.  naiset Intian köyhillä alueilla saavat työtä heidän pakkaamossaan. Leimasimet kaiverretaan maaseudulla pikkukylissä, kaivertajat ovat yleensä miehiä.
Ostin nätin norsuleimasimen. Ajattelin, että leimasimella voisi painaa kuvioita kankaalle ja kirjoa sitten ääriviivojen mukaan erilaisia norsuja esim. pikkulaukkuihin.

Ystäväni osti ViaMinnetin osastolta kauniit nahasta tehdyt lumihiutalekorvakorut. Itse en vielä ostanut mitään, mutta aion vierailla heidän työhuoneellaan, se on Helsingissä Merimiehenkadulla, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 12-18 on ovet avoinna asiakkaille.

Mieleen jäi myös hienot saamelaiskirjailluin koristellut käsilaukut. Ne edustivat messujen parhainta tarjontaa.  Materiaalina tukeva huopa, laukut olivat keveitä ja napakasti tehtyjä. Ságat on  Seija Ranttilan tuotemerkki.

Taito-yhdistysten osastot olivat todella hienot, monipuolisesti luovaa ja taidokkaasti toteutettua.

Muuta en sitten ostanutkaan, mutta runsaasti tuli uusia virikkeitä ja innostusta. Matkaseurakin oli insipiroivaa, oma hyvä ystävä matkaseurana ja linja-auto täynnä reippaita marttoja. Oli oikein antoisa päivä.