Jouluhaaste

Ilokseni huomasin tänään, että Pupuleipomon Taika oli  lähettänyt jouluun liittyvän haasteen myös minulle. Tässä minun vastaukseni:

1. Uskotko joulupukkiin ja tonttuihin?

En usko enää, mutta uskon joulun hyvään henkeen ja että ihmisillä on hyvä tahto. Kun itse antaa lahjoja ja tekee hyvää  toisille, niin saa itsekin jotain hyvää takaisin. Ei välttämättä jouluna mutta joskus.

2. Kirjoititko joulupukille?

Tottakai pienenä kirjoitin. En koskaan saanut viedä kirjettä postiin, mutta  äiti lupasi  huolehtia sen eteenpäin ja ihme ja kumma,  sainkin toivomani lahjat. Muistan kovasti ihmetelleeni kuinka kaikki lapset naapurustossamme saivat lahjoja. Sekin ilkeä kiusankappale poika joka oli minua vetänyt leteistä ja muutenkin aiheuttanut mielipahaa. Pyysin äitiä oikein erikseen kysymään  pojalta oliko joulupukki tuonut lahjoja.  Olihan se  tuonut ja monta.  Mielestäni oli epäreilua että pukki oli häntäkin muistanut. Joulupukin piti tietää kuka oli ollut kiltti ja kuka ei.  Taisin olla neljä tai viisi silloin.

3. Onko kinkku joulupöydän kunkku vai selviätkö vähemmälläkin?

Emme ole syöneet kinkkua enää moneen vuoteen. Varmaan 6-7 vuotta on jo oltu ilman enkä yhtään kaipaa sitä.

Luovuimme sianlihan syönnistä kun vanhempi tyttäreni tutustui ihanaan possuun joka oli hänen ystäviensä kesämökillä kesäpossuna. Possut ovat viisaita eläimiä, kuin koiria, niille soisi arvokkaamman elämän. En halua osallistua sikojen tehokasvatukseen. Emme muutenkaan vuoden mittaan syö sianlihaa ollenkaan. Viime vuonna meillä oli kalkkuna, joskus on ollut vain kalaa. Vielä en ole päättänyt ostanko kalkkunan tänäkin vuonna.  Todennäköisesti ostan.

4. Noloin saamasi joululahja?

Tätini tuli vanhemmiten aika pihiksi ja alkoi antaa perheen naisväelle lahjaksi pieniä kosmetiikkanäytteitä joita tavaratalojen kosmetiikkaosastoilta jaetaan. Siis niitä ihan pieniä, joissa on tippa kasvovoidetta tai hajuvettä. Hän oli kauniisti paketoinut 4-5 näytettä joulupaperiin. Silloin oli pokassa pitelemistä. Miten kiittää niistä ilmaisista näytteistä joita hän oli kaupoista kerännyt. Aikaisemmin hän osti kivoja lahjoja, kirjoja enimmäkseen, joista yleensä pidin. Ehkä sairaalloinen pihiys pitää laskea vanhuuden piikkiin. Hän ei kuitenkaan ollut millään lailla vanhuudenhöperö.

Kuva on muutaman vuoden takaa edellisestä kodistani, silloin oli lunta reilusti.

5. Onko jokin joululahja jäänyt käyttämättä tai kaapin perälle notkumaan?

On varmaan monikin. Nyt juuri ei tule mieleen yhtään. Olen viime vuosina saanut niin järkeviä ja kivoja lahjoja että kaikkia on tullut käytettyä. Olen myös tullut aika tiukaksi, jos jokin tavara ei miellytä, niin kiertoon vaan. Kirpputorille tai sitten annan sen jollekin toiselle joka sitä tarvitsee/halajaa. 

Äkkiseltään tuli mieleen yksi: kun saan maitosuklaata, pistän kiertoon heti. En voi syödä mitään maitotuotteita laktoosi-intoleranssin takia. Suklaiset herkut on pakko jättää kaappiin odottamaan vieraita tai antaa eteenpäin. Muuten kyllä tykkään suklaasta, mutta vain tummasta maidottomasta. 

Lahjojen antaminen on joskus vaikeaa. Yritän antaa lahjoja joita voi käyttää, ruokaa, juomaa ja sen sellaista. Kirjatkin ovat tietenkin kivoja lahjoja ja nehän voi aina pistää kiertoon. Ostelen myös erilaisia hemmottelevia voiteita tai muuta kosmetiikka niille jotka tunnen hyvin ja tiedän että niistä pitävät. Ahkeralle neulojalle voin ostaa ihanaa lankaa kaulaliinaan tai myssyyn. Oikein hyvälle ystävälle yleensä aina keksii jotain kivaa kun tuntee toisen harrastukset ja mieltymykset.

6. Milloin ja millä tavalla koristelette joulukuusen?

Meillä on ollut viime vuosina joulukataja. Pidän kyllä kuusestakin, mutta kataja tuli tavaksi vajaa 10 vuotta sitten kun pyysin reipasta ystävääni tuomaan minulle metsästään pienen joulukatajan. Hän hakee oman kuusensa aina metsästä. Pienellä minä ymmärrän noin 40 cm korkeaa pikkupuuta. Hän on joka vuosi tuonut vähintään puolitoistametrisen. Meillä on jokavuotinen keskustelu aiheesta, minä sanon, että kataja on rauhoitettu, ei saa ottaa noin isoja kauniita katajia. Minulle kelpaisi jokin heiveröinen, vino puu joka ehkä muutenkin kaadettaisiin. Hänen mielestään katajia on liikaakin, hän mielellään harventaa metsäänsä ja tuo joka vuosi reilunkokoisen yksilön. Tänäkin vuonna se on jo valmiina parvekkeellani. Olen ehkä kiittämätön, onhan ihanaa saada ilmainen kaunis kataja. Mutta kun minä ajattelen luontoa ja niitä kauniita katajia Saimaan rannoilla.

Nykyään kataja saa jäädä parvekkeelle. Siellä se ei varistele ilkeästi pistäviä neulasiaan asuntooni. Koristelen sen pikkuruisilla led-valoilla ja pienillä pitsitähdillä jotka olen leikannut kirpputorilta ostamastani pitsiliinasta ja kovettanut perunajauho-vesiseoksella. Muuta se ei mielestäni kaipaakaan. 

Otan muutaman oksan sisälle lasipurkkiin tuoksua antamaan ja laitan jotain pientä koristetta.

7. Ostatko kotiisi joulukukkia? Mikä on joulukukkasi?

Ostan toki. Rakastan kukkia, monenlaisia. Mietin jo valmiiksi mikä olisi tämän joulun teema. Joskus se on punainen, joskus valkoinen. Yleensä ostan yhden tai useamman amarylliksen, tänä vuonna valkoisen. Se on mielestäni hurmaava. Ostan myös muutaman hyasintin, ne kuuluu jouluun. Pidän eniten valkoisista ja sinisistä. Tänä vuonna valitsin sinisiä. Olen huomannut saman kuin Taika, että hyasintit eivät enää tuoksu niin huumaavasti kuin ennen. Se on harmi, tuoksu kuuluu jouluun.

Mielestäni myös punaiset ruusut sopivat jouluun ja tietenkin tulppaanit. Pidän myös punamarjaisista oksista joita myydään kukkakaupoissa, en tiedän niiden nimeä.

Jos saan vielä sanoa mistä en pidä, niin hileellä kuorrutetuista joulukukista. Ne ovat mielestäni karmeita. Kukka on kaunis luonnollisena, ei mitään hileitä ja kultavärejä tarvita. Jos niitä kaipaa, voi lisätä nauhoja, palloja ym. maljakkoon.

Kiitos kivasta haasteesta ja oikein hyvää joulua kaikille blogituttaville!